Robotiikka ja automaatio
Robottien vähäinen käyttö haittaa kilpailukykyä
Suomessa konepajarobotiikan ja automaation hyödyntäminen keskittyy suuriin yrityksiin
Suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa konepajayrityksissä käytetään robotiikkaa ja automaatiota vähemmän kuin monessa muussa maassa. Robottien käyttöönottoa ovat hidastaneet sekä talouslama että osaamisen puute. Nyt alkaa olla viimeiset hetket ottaa robotit töihin, sillä perinteisillä työskentelymenetelmillä on vaikea saada kasvua.
Suomessa konepajarobotiikan ja automaation hyödyntäminen keskittyy suuriin yrityksiin. Teollisuusrobottien hyödyntäminen on ollut esimerkiksi autotehtaissa arkipäivää jo pitkään.
Pk-yrityksissä tilanne on toinen, sillä niissä robotiikkaa ja automaatiota käytetään vähemmän kuin monessa muussa eurooppalaisessa maassa.
Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2016 julkaisema selvitys toteaa, että suomalaisten pk-yritysten kannattavuus on alhainen, ja niiden on vaikea lisätä tuottavuuttaan vanhoilla menetelmillä. Uusia tuotantotapoja siis tarvitaan.
Mikä sitten hidastaa konepajarobotiikan käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä?
”Tietysti yksi merkittävä tekijä oli vuonna 2008 alkanut investointilama, ja se on vaikuttanut viimeiset 10 vuotta”, yhteistyörobotteja ja niihin liittyviä tuotteita maahantuova Posicraft Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kirmanen sanoo.
Kirmanen lisää, että nyt kun lama alkaa olla ohi, konepajoilla ei ole aikaa kehittää ja tehostaa tuotantoaan automaatiolla ja robotiikalla. Investoinnit olisi kannattanut tehdä hiljaisina aikoina.
Robotisointeja ja automaattisia tuotantojärjestelmiä toimittavan Yaskawa Finland Oy:n toimitusjohtaja Nina Lehtisen mielestä robotisaatiota hidastaa osaamisen puute.
”Robotiikan osaajista on asiakasyrityksissämme puutetta tai pulaa.”
Lehtisen mukaan tämä erottaa erityisesti suuret metalliteollisuuden yritykset pk-yrityksistä.
”Isommissa yrityksissä on enemmän kokemusta robotisointihankkeista ja rahkeita toteuttaa niitä. Pienemmillä yrityksillä voi olla tiettyjä ongelmia siinä. Ajan, tietotaidon tai rahan puutteen vuoksi voi olla hankalampi aloittaa, varsinkin jos kyseessä olisi ensimmäinen investointi konepajarobotiikkaan ja automaatioon.”
Hinnat halpenevat, käyttö helpottuu
Hämeen ammattikorkeakoulussa robotiikka on mukana automaatio- ja koneinsinöörien koulutuksessa sekä teräsrakenteisiin liittyvässä tutkimustoiminnassa. Myös teknologiaosaamisen yksikön johtaja Lassi Martikainen nostaa osaamisvajeen syyksi robotiikan vähäiselle käytölle muissa kuin suurissa konepajayrityksissä.
”Automaatio-osaaminen ei ole ollut riittävää, ja robottien ohjelmointia on pidetty perinteisesti vaikeana.”
Martikainen huomauttaa, että oletukset investointien kalleudesta tai robottien käytön vaikeudesta eivät enää pidä kaikilta osin paikkaansa.
”Robottien hinnat tulevat alaspäin. Ihmisten kanssa yhdessä työskentelevien yhteistoimintarobottien määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Ne voidaan opettaa kädestä pitäen valmistamaan tiettyä tuotetta.”
Martikainen huomauttaa, että konepajarobotiikan ja automaation vähäinen hyödyntäminen huonontaa pk-yritysten kilpailukykyä, sillä ihmistyövoiman käyttö rutiininomaisissa tehtävissä on kallista. Usein robotti tekee myös parempaa laatua kuin ihminen.
Myös työvoimapula haittaa kilpailukykyä. Koska Suomessa ei ole tarpeeksi hitsareita, puuttuva työvoima löytyisi roboteista.
Seppo Kirmanen peräänkuuluttaa yrityksiltä rohkeutta investoida robotiikkaan.
”Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset tekevät käytännössä alihankintaa isommille kansainvälisille yrityksille. Jos ne eivät ole kilpailukykyisiä alihankintaketjussaan, niin huonosti käy.”
Nina Lehtisen mielestä alan toimijat voivat omilla toimillaan rohkaista metalliteollisuuden yrityksiä tarttumaan rohkeammin robotiikkaan ja automaatioon. Laitetoimittajien pitää tuoda robotiikan mahdollisuuksia esille.
”Meidän pitää nostaa tietoisuutta ja olla tiedon jakajia. Yritykset, joissa on robotisoitu paljon, ovat hyviä referenssejä. Aika usein tällaisin yrityksiin voi viedä myös vieraita, jolloin näkee konkreettisesti, miten esimerkiksi tietyt työvaiheet on toteutettu robottien avulla.”
Lehtisen mielestä myös valtio voisi ottaa vahvempaa roolia robotiikan edistämisessä konepajoilla. Esimerkiksi autonominen liikenne ja julkisten palveluiden digitalisoiminen ovat hallitusohjelman kärkihankkeita, mutta hänen mielestään valmistava teollisuus on unohdettu.
Mallia voisi katsoa monesta muusta maasta, jossa on meneillään hyvinkin kunnianhimoisia hankkeita.
”On ehdotettu esimerkiksi Viron mallia. Jos yrityksestä ei nosteta voittoa vaan varoja käytetään investointiin, niin niistä ei tarvitse maksaa veroa. Suomessa se auttaisi tämän tyyppistä valmistavaa teollisuutta.”
Robotti on mielenkiintoinen työkaveri
Lehtisen mielestä myös Ranska näyttää hyvää esimerkkiä: siellä ensimmäinen investointi robotteihin antaa yritykselle laajennetut poisto-oikeudet, mikä tuo kirjanpidollista hyötyä.
Lisäksi konepajarobotiikkaan ja automaatioon pitäisi kouluttaa entistä enemmän ihmisiä.
”Metalliteollisuuden työvoiman ikärakenteen vuoksi tulevaisuudessa eläköityy paljon ihmisiä. Mistä löytyy korvaavat tekijät, ja kuinka automatisoidaan”, Lehtinen pohtii.
”Jatkossa tarvitaan ihmisiä haastavampiin ja kiinnostavampiin tehtäviin.”
Myös Seppo Kirmasen mielestä koulutukseen olisi hyvä panostaa entistä enemmän. Hän on huomannut, että oppilaitoksissa on tapahtunut jo myönteistä kehitystä.
”Ammattiopistoissa on metallipuolelle hankittu robotteja koulutuskäyttöön erittäin kattavasti. Myös ammattikorkeakouluihin on hankittu robotiikkaa ja yhteistyörobotteja”, hän toteaa.
Myös Hämeen ammattikorkeakoulu on hankkinut yhteistyörobotteja. Lassi Martikainen kertoo, että robotisaatio tarjoaa monia yhteistyömahdollisuuksia yritysten kanssa. Yritykset voivat esimerkiksi selvittää tuotteidensa valmistettavuutta korkeakoulun laboratorioissa.
Yhteistyö yritysten kanssa tekee roboteista tutumpia myös koulutettaville insinööreille, kun he tulevaisuudessa siirtyvät työelämään.
Kiinnostaako ala uusia opiskelijoita? Riittääkö metalliteollisuudelle jatkossa työvoimaa, joka hallitsee robotiikan ja automaation?
Teknologiaosaamisen yksikön johtaja Martikainen ei uskalla arvioida asiaa pitkälle tulevaisuuteen, mutta hän uskoo robotiikan pitävän metalliteollisuuden kiinnostavana alana uusille työntekijöille.
”Näkisin, että tällaisilla perinteisillä aloilla, kuten konepajatoiminnassa tai metallinjalostuksessa, tietotekniikasta, automaatiosta, robotiikasta ja keinoälystä muodostuu vetovoimatekijöitä. Työpaikan löytää opiskelija, jolla on hyvien tietoteknisten valmiuksien lisäksi osaamista automaatiosta ja perinteisestä konepajatekniikasta.”
Myös Nina Lehtisen mielestä konepajayrityksen kiinnostavuus työpaikkana kasvaa nuorten keskuudessa, jos siellä on investoitu robotteihin ja tietyt työvaiheet on automatisoitu.
”Työ on siistimpää ja fyysisesti kevyempää. Lisäksi robotiikka tuo mielenkiintoa ja haastavuutta tekemiseen, eikä työ ole raskasta, tylsää ja yksitoikkoista.”
Uhkakuvissa robotiikka vie kaiken työn ihmiseltä. Seppo Kirmanen ennustaa, että näin ei tapahdu. Ihmistä tarvitaan, vaikka työolosuhteet muuttuvat.
”Robottien avulla päästään niistä yksitoikkoisista kappaleenvaihtotöistä ja muista rutiinitöistä hyödyntämään henkilökuntaa tehtävissä, joissa vaaditaan ihmisen ajattelukykyä ja sopeutumista”, hän sanoo.
”Ei roboteilla koskaan korvata kaikkea työtä, se on ihan turhaa puhetta. Päinvastoin, se lisää ja on jo lisännyt henkilöstön määrää monessa yrityksessä tehokkuuden kautta.”
Teksti: Jarkko Böhm
Kuvat: YASKAWA FINLAND OY ja Pixabay
