UUSIN NUMERO

prometalli 4/2023

Suomalainen tuoteinnovaatio tuo uudenlaista dynaamisuutta konepajoille. Vuoden 2022 lopussa lanseerattu BeamAce on digitaalinen piirrotuslaite, joka mullistaa teräsrakennepalkkien mitoituksen. Innovaatio nopeuttaa ja helpottaa piirrotusprosessia sekä vähentää kalliita mitoitusvirheitä. Kerromme myös, millainen sisäilma konepajoilla on ja miten sisäilman laatua voidaan parantaa. Haitalliset aerosolit aiheuttavat hengitystieongelmia, astmaa ja ihottumaa. Tutkimuksissa on löydetty myös viitteitä näiden yhdisteiden osuudesta vakaviin syöpäsairauksiin. Muina aiheina ovat mm. henkilöstön edut ja palkitseminen sekä koneturvallisuus.
 
lataa pdf-versio lehdestä (13.6 Mb)  »

LEHTIARKISTO

prometalli 3/2023

Konepajoilla ja muussakin teollisuudessa tehtävillä NDT-tarkastuksilla varmistetaan metallien ja hitsausten laatua, mutta tutkimusten perimmäinen syy on turvallisuuden lisääminen. Laitteiden tai rakenteiden rikkoutuminen voisi aiheuttaa pahoja vaaratilanteita tai henkilövahinkoja - tai vähintäänkin vakavia taloudellisia tappioita. Kerromme myös, miten työkalutoimittajan ja konepajan välinen yhteistyö voi tehostaa tuotantoa. Työnteko valmistuslinjoilla sujuu usein jouhevammin, jos työkalutoimittaja osaa ehdottaa ja etsiä sopivat ratkaisut haastaviinkin tilanteisiin. Muina aiheina ovat mm. teollisuusvalaistus, robottihitsaus, automaatio, leikkuunesteiden käsittely sekä metallin 3D-tulostus.
 
lataa pdf-versio lehdestä (30.1 Mb)  »

prometalli 1+2/2023

Konepajojen työvoima-, osaamis- ja koulutusvaateiden kohtaaminen edellyttää eri sektorien aktiivista yhteistyötä. Konepajoissa on panostettava työntekijöiden osaamiseen ja sitouttamiseen sekä uusien houkutteluun. Kerromme myös, miten vetyä voisi hyödyntää teollisuudessa. Suomen hallitus on kaavaillut, että tuulivoimalla tuotettava vety voisi mullistaa monien teollisuusalojen energiankäyttöä ja vähentää teollisuuden ilmastopäästöjä. Tällaisen ”vihreän vedyn” tuotanto ja käyttö esimerkiksi teräs- ja kemianteollisuudessa myös lisäisi koko maan energiaomavaraisuutta. Muina aiheina ovat mm. tehokas pintakäsittely metalliteollisuudessa sekä ennakoivan kunnossapidon hyödyt.
 
lataa pdf-versio lehdestä (14.1 Mb)  »

prometalli 4/2022

Suomen konepajoilla tarvitaan monesti lisää resursseja ja tehokkuutta hitsaustuotantolinjoille. Esimerkiksi investoinnit uudempiin laitteiden tai automaatioon voi auttaa asioita. Toisaalta tuotannon prosesseja ja työkäytäntöjä voi olla syytä käydä pajalla läpi laajemminkin. Kerromme myös, millainen on vastuullinen konepaja ja mitä siihen vaaditaan. Muina aiheina ovat mm. 3D-tulostaminen, tehoa ja säästöä uusilla laserleikkauskoneilla, automaatio sekä Konepaja2022 -messut.
 
lataa pdf-versio lehdestä (21.5 Mb)  »

prometalli 3/2022

Teknologiateollisuus työllistää Suomessa yli 300 000 ihmistä ja välillisesti yli kaksinkertaisen määrän. Korkeakouluosaajia kiinnostavat ammattialat ovat edelleen vetovoimaisia, kun taas ammattipuolen osaajien pula on jatkuva ja keski-ikä nousee huolestuttavasti. Prometalli haastatteli Tampereen teollisuusoppilaitoksen toimitusjohtajaa Peer Haatajaa, miten he kehittävät ja monipuolistavat osaamista ja näin ehkäisevät työvoimapulaa. Konepajateollisuudessa vallitseva pula osaavista työntekijöistä yhdistettynä liian heikosti resursoituun työnjohtoon johtavat työn laadun putoamiseen. Selvitimme, miten laatua voidaan seurata NDT-menetelmien avulla. Muina aiheina ovat muun muassa robotiikka konepajoilla.
 
lataa pdf-versio lehdestä (22.3 Mb)  »

prometalli 2/2022

Konepajojen ja työkalutoimittajien yhteistyö hyödyttää molempia tahoja. Viisi yritystä kertoi, miten yhteistyö on hyödyttänyt heitä. Ympäristövastuullisuudesta on tullut kilpailuetu konepajoille ja usein jopa edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle. Prometalli selvitti, miten Savon koulutuskuntayhtymän ja Savonia-ammattikorkeakoulun hanke on edistänyt vastuullisuutta alalla. Muina aiheina ovat muun muassa laadukas valaistus ja turvalliset työkoneet.
 
lataa pdf-versio lehdestä (15.1 Mb)  »

prometalli 1/2022

Konepajat kärsivät valtavasta työvoimapulasta. Yrityksillä on vaikeuksia löytää päteviä ammattilaisia sorvin ääreen. Prometalli lähti pohtimaan, kuinka nostaa alan vetovoimaisuutta koulutuksen avulla. Tarkastelemme, toisivatko nykyaikaiset koulutukset metallialalle uutta kehitystä ja vetovoimaisuutta. Sisäilmaongelmat ovat hämmästyttävän tavallisia jopa suuremmissa metalliyrityksissä. Pohdimme, mitä keinoja on parantaa sisäilman laatua metallialalla. Muina aiheina ovat mm. koneiden elinkaaripalvelut ja ennakoiva kunnossapito, automatisoitu leikkuunesteiden ylläpito, sekä mihin suuntaan sisälogistiikka on kehittymässä.
 
lataa pdf-versio lehdestä (14.5 Mb)  »

prometalli 3+4/2021

Eri metallien saatavuus ja materiaalien nopeat hintavaihtelut ovat aiheuttaneet jo vuosien ajan päänvaivaa etenkin metalli- ja elektroniikka-alan yrityksille. ”Ja kun koronakriisi iski, sekä metallien käyttäjät että tuottajat sulkivat tehtaitaan. Kriisi vaikutti kaikkiin metalleihin ja muihinkin rakennusmateriaaleihin, joten myös rakentaminen hidastui”, kertoo Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen. Konepajoilla ympäri Suomen on ongelma: nuoria ei kiinnosta metalliala. Käymme Parkanossa katsomassa, miten siellä alan toimijat houkuttelevat nuoria ainakin tutustumaan toimialaan. Kerromme myös, kuinka NDT-tarkastuksilla varmistetaan tuotantolaitoksen laitteistojen ja LVI-tekniikan toimivuus ja turvallisuus sekä valmistavan teollisuuden lopputuotteiden laadukkuus. Muina aiheina ovat mm. pintakäsittely ja jauhemaalaus, sertifiointi, toiminnan tehostaminen sekä digitaalinen kaksonen.
 
lataa pdf-versio lehdestä (18.3 Mb)  »

prometalli 1+2/2021

Automaatio ja digitalisaatio kirittävät konepajojen toimintaa – mutta kuinka vastaanottavaisia pajat ovat uusille innovaatioille? Kysyimme tätä alan asiantuntijoilta. Konepaja- ja metalliteollisuuden aloilla on meneillään siirtymä kohti palveluliiketoiminnan tuomista aiempaa vahvemmin osaksi liiketoimintaa. Valmistavassa teollisuudessa on perinteisesti keskitytty teknisiin ratkaisuihin, mutta myös tuotteiden valmistamiseen liittyy runsaasti palvelutyötä. Kerromme myös kuin digitalisointi tuo selkeitä säästöjä konepajoille lastuavien työkalujen käytössä. Muina aiheina ovat mm. työstönesteet, pinnoitteet sekä sahaustyökalut.
 
lataa pdf-versio lehdestä (17.3 Mb)  »

prometalli 3+4/2020

Suomessa on korkea tekniikan osaamisen taso. Tämä pätee erityisesti korkeakoulutettuun henkilökuntaan. Ongelmana on osaavien metalliyritysten lattiatason ammattilaisten löytäminen esimerkiksi hitsaustyöhön tai työstökoneiden käyttäjiksi. Metalliala ei houkuta nuoria eikä naisia. Prometalli lähti pohtimaan ratkaisuja tähän ongelmaan. Tuotantolinjojen ja muiden teollisuustilojen valaistus voi vaikuttaa tuottavuuteen ja työturvallisuuteen. Samalla uuden tekniikan sovellukset kenties auttavat parantamaan merkittävästi valaistusratkaisujen energiatehokkuutta ja siten pienentävät energiakustannuksia. Millaista uutta tekniikkaa valaistuksessa on tarjolla teollisuudelle? Muina aiheina ovat mm. pintakäsittely ja jauhemaalaus, pientarvikelogistiikka, teollisuuspuhdistus ja -siivous, työturvallisuus sekä materiaalinkäsittely ja trukit.
 
lataa pdf-versio lehdestä (14.3 Mb)  »

prometalli 1+2/2020

Teollisuus digitalisoituu vauhdilla – ja myös metalli- ja koneteollisuus nostattaa teknologisia kyvykkyyksiään fiksujen koneiden ja järjestelmien avulla. ”Sellaiset termit kuin AI, IoT, VR ja AR ovat tulleet osaksi metallisektorinkin toimijoiden keskusteluja ja digitaalista tulevaisuutta taotaan nyt yhteisvoimin erilaisia ekosysteemejä rakentamalla”, sanoo Kari Muranen Intelligent Industry -ekosysteemiä luotsaavasta DIMECC Oy:stä. Nykypäivän työstökoneet ovat kehittyneet erittäin monipuolisiksi teknologiakeskuksiksi, joiden käytettävyys kehittyy koko ajan. Samaan aikaan konepajat vaativat koneilta laatua ja suorituskykyä. Miten tätä suorituskykyä oikein sitten voidaan valvoa ja mitata? Muina aiheina ovat mm. lastuavien työkalujen markkinat, robotiikka, koneinvestoinnit ja niiden tarve sekä kunnossapito- ja huoltoratkaisut.
 
lataa pdf-versio lehdestä (33.3 Mb)  »

prometalli 4/2019

Miten Suomen teknologiateollisuus pitää pintansa, kun koko maailman taloudellinen epävarmuus kasvaa? Puhumme yhdestä maailman puhtaimmista teollisuuksista – nimittäin suomalaisesta teollisuudesta. Suomalainen teknologiateollisuus onkin panostanut jo vuosikymmeniä tuotteiden sekä tuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseen. Tutustumme yritykseen, mikä on kehittänyt kiinnitysjärjestelmän ja ponnahtanut sitä kautta koko maailman työstökonealan tietoisuuteen. Älykkäät ja langattomat ohjausjärjestelmät ovat tätä päivää – myöskin valaistuksessa. Avaammekin tässä numerossa uudenlaisen valaistuksen monia hyötyjä sekä kannattavuutta.
 
lataa pdf-versio lehdestä (39.1 Mb)  »

prometalli 3/2019

Kimmo Mäenpäästä tuli konepajan toimitusjohtaja 22-vuotiaana – 13 vuotta myöhemmin Maepro Oy palkittiin Vuoden Yrityksenä. Mäenpää myöntää, että paikallinen tunnustus tuntui varsin hyvältä. ”Vähän palkinto yllätti, koska toimintaa on muuallakin kuin Perhossa. Täältä se kaikki kuitenkin lähti liikkeelle.” Uuden sukupolven lastuavat työkalut vannovat innovaatioiden ja tuottavuuden kasvattamisen nimeen. Tuottavuuden teesit ovat sinänsä samanlaiset isossa ja pienessä konepajassa – lisätehoja pitää etsiä joka puolella herkeämättä kilpailukyvyn suojelemiseksi. Kurkistamme myös Finn-Power Oy:n uuteen tehtaaseen, josta löytyy Euroopan nykyaikaisin maalaamolinjasto. Muina aiheina ovat mm. robotiikka, IoT, Internet of Things eli teollinen internet sekä tarvittavan tiedon kerääminen teollisuudessa Big datan avulla.
 
lataa pdf-versio lehdestä (21.6 Mb)  »

prometalli 1+2/2019

Tässä numerossa tutustumme hitsauksen maailmanlaajuisiin trendeihin. Tarkempaan tarkasteluun nostetaan muun muassa robotisoitu hitsaus. Lisäksi käsittelemme muutamia Suomessa näkyviä hitsausalan ongelmakohtia.
Työturvallisuudesta sekä sen tilanteesta nykypäivänä kertoo enemmän työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Markku Tolvanen.
Puhdistus.fi tutustuttavat meidät teollisuusalan uusimpiin puhdistusmenetelmiin – laser-, räjäytys- sekä kuivajääpuhdistukseen.
Lehden muita aiheita ovat mm. tekniikan kehityksen vaikutus sisä- ja pientarvikelogistiikkaan sekä kunnossapidon tärkeys yrityksen tuottavuuden kannalta.
 
lataa pdf-versio lehdestä (17.2 Mb)  »

prometalli 4/2018

VTT:n tiimipäällikkö Pasi Puukko toteaa, että Suomessa metallien 3D-tulostus on toistaiseksi ollut enemmän metallialan isojen yritysten temmellyskenttää, mutta ajan myötä myös pienemmät konepajat tarttunevat uuteen teknologiaan. Metallissa on tulevaisuus, koska se kestää. Pohdimme, miten hitsaussavukaasujen haitat saataisiin kuriin. Kerromme myös, miten oikealla valaistuksella voidaan saada lisättyä tuottavuutta, turvallisuutta ja työtyytyväisyyttä konepajoille. Muina aiheina ovat muun muassa teollisuuden puhtaanapito, trukit sekä nosto- ja siirtolaitteet ja konepajojen työkalut ja tarvikkeet.
 
lataa pdf-versio lehdestä (27.8 Mb)  »

prometalli 3/2018

Konepaja NTM:n tuotantohallista löytyy Pohjoismaiden suurin teollisuusrobotti. Hitsausosaston päällikkö Simon Grönqvist sanoo, että robotin valttina on kovan kapasiteetin lisäksi myös neljän metrin ulottuvuus. Kerromme, miksi palveluliiketoimintaan tarvitaan lisää koulutusta. Pohdimme, miten teollisten palvelujen ulkoistamisella voidaan parantaa tuottavuutta. Muina aiheina ovat mm. pintakäsittelylinjojen uusi tekniikka, robotiikka ja robotit konepajoilla, lastuavien työkalujen hallinta ja koulutus sekä messukatsaus Konepaja 18 & Nordic Welding Expo 18 -tapahtumiin.
 
lataa pdf-versio lehdestä (23.2 Mb)  »

prometalli 1+2/2018

Loimaan Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Markku Peltola osti pari konepajaa ja ryhtyi yrittäjäksi, kun ei saanut työpaikkaa valmistuttuaan. Peltola kertoo, että perinteisten pikkupajojen muuttaminen ketteriksi digipajoiksi on kovan työn takana. Kerromme, miten sisälogistiikkaa tehostamalla saadaan aikaan tuottavuutta yrityksissä. Paneudumme myös siihen, miten automatiikasta on apua savun- ja pölynpoistossa. Muina aiheina ovat muun muassa tarvikelogistiikan tehostaminen, koneinvestoinnit sekä turvallisuusmääräykset pajoilla.
 
lataa pdf-versio lehdestä (27.5 Mb)  »

prometalli 5/2017

Relicomp Oy nousi kuilun partaalta ja juhlii 25-vuotistaivaltaan suurin investoinnein: toimitusjohtaja Marko Jyllilä kertoo pajan tarinan. Rauman meriteollisuuspuiston aluetta kehitetään tulevaisuuteen uskoen. Konepajaympäristössä tutustumme niin edistyksellisiin mittalaitteisiin, haitallisten savujen ja pölyjen poistoon kuin valaistuksen merkitykseenkin. Palaamme vielä syksyn tapahtumien tunnelmiin, Alihankinta 2017 ja Teknologia 2017 -messuille.
 
lataa pdf-versio lehdestä (17.6 Mb)  »

prometalli 3+4/2017

HallaWorks Oy:n yrittäjäsiskot Niina Pekonen ja Noora Pylkkänen tietävät millä eväillä konepajabisneksessä pärjätään. Lehdessä kerromme Niinan ja Nooran erilaisen tarinan raumalaisessa konepan ruorissa. Pohdimme mitä hyötyjä yritykselle voi olla hankintatoimen ulkoistamisesta sopimusvalmistajille. Paneudumme myös erilaisten kappaleiden ja koneen osien pintakäsittelyn maailmaan. Muina aiheina ovat muun muassa työajan seuranta ja kulunvalvonta, robotiikka, sekä teollisuuspesukoneet.
 
lataa pdf-versio lehdestä (27.5 Mb)  »

prometalli 2/2017

Tässä prometallin numerossa käymme vierailemassa some-suosioon nousseessa Satateräs Oy:ssä. Tutkimme alati kehittyviä lastuavia työkaluja sekä niiden terähuoltoa. Big datan hyödyntäminen puhuttaa. Muina aiheina suojavaatteiden merkitys sekä tuottavuuden nostaminen robotiikan avulla. Advanced Engineering pidettiin ensimmäistä kertaa maaliskuussa, prometalli oli paikalla.
 
lataa pdf-versio lehdestä (19.6 Mb)  »

prometalli 1/2017

Tässä prometallin numerossa tutustumme satavuotiaaseen Hellmanin Konepajaan. Radio-ohjainlaitteet ovat saamassa oman turvallisuusstandardinsa. Pureudumme erilaisten investointimahdollisuuksien maailmaan niin prosessiautomaation, tukkurien palvelujen, kunnossapidon ulkoistamisen kuin työkalujenkin osalta. Prometalli vieraili myös Tallinnassa Instrutec-messuilla.
 
lataa pdf-versio lehdestä (25.4 Mb)  »

prometalli 5/2016

FIMECC ja DIGILE yhdistyivät DIMECCiksi. Suomalainen meriteollisuus uudessa nousussa. Perehdymme tehokkuuden parantamiseen tuotantotilojen avulla ja hitsaussavujen asianmukaiseen poistoon. Teollisuudessa on kiinnostuttu myynnin ja markkinoinnin parantamisesta. Lisäksi palaamme Alihankinta-messujen tunnelmiin.
 
lataa pdf-versio lehdestä (18.9 Mb)  »

prometalli 3+4/2016

Teollinen internet tulee konepajoihin - mutta ei kaikkialle samaan aikaan, eikä samanlaisella voimalla ja volyymilla. Toimitusjohtaja Emil Ackerman Quva Oy:stä toteaa, että metalliala on tavallaan kaksijakoinen, kun puhutaan teollisesta internetistä. Käymme tutustumassa Huittisissa Konepaja Survonen Oy:hyn ja kysymme samalla toimitusjohtaja Janne Survoselta, miltä konepajojen tulevaisuus näyttää. Kurkistamme myös yhteistyörobottien maailmaan. Muina aiheina ovat muun muassa metallipinnan esikäsittely ennen maalausta, koneinvestoinnit sekä työturvallisuus konepajoilla.
 
lataa pdf-versio lehdestä (25.2 Mb)  »

prometalli 2/2016

Tässä prometallin numerossa kuulostelemme kunnossapidon uusia tuulia ja tutustumme 3D-tulostuksen sekä näköaistilla varustettujen robottien tuomiin mahdollisuuksiin teollisuudessa. Valaisemme lastuavien työkalujen käyttöiän pidentämistä teroituksen ja pinnoituksen keinoin sekä teollisuustuotteiden myymistä ulkonäön avulla.
 
lataa pdf-versio lehdestä (26.1 Mb)  »

prometalli 1/2016

Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela uskoo, että hyvä maine viestii etupäässä vahvasta yrityskulttuurista. Halu kuunnella ja palvella asiakasta on asia, jonka pitää näkyä ihan jokapäiväisessä tekemisessä. Kerromme miksi palveluajattelusta pitäisi kehittää yritykselle liiketoimintamalli. Pohdimme myös sitä kannattaako trukki hankkia omaksi vai olisiko sen vuokraaminen kannattavampaa. Muina aiheina ovat mm. koneinvestoinnit, kappaleenkäsittely konepajoilla sekä koneturvallisuus.
 
lataa pdf-versio lehdestä (21.5 Mb)  »

prometalli 5/2015

Teknologiateollisuuden Jorma Turunen uskoo, että erityisesti ne konepajat menestyvät, jotka uskaltavat rohkeasti mennä maailmalle: ”Globaalia otetta tarvitaan lisää.” Kerromme robotiikan yleistymisestä ja kuinka se edellyttää jatkossa työntekijöiltä uudenlaista automaatiotekniikan osaamista. Muina aiheina ovat mm. teollisen internetin haasteet ja mahdollisuudet sekä työturvallisuus ja työsuojelutoimenpiteet.
 
lataa pdf-versio lehdestä (21.2 Mb)  »

prometalli 3+4/2015

Sisu Worxin toimitusjohtaja Niko Suomela sanoo että jos mielii aidosti globaaliksi toimijaksi, se vaatii paljon markkinatutkimusta ja sen sisäistämistä, mikä on paras asiakas juuri yritykselle. Kerromme miten 3D-mittaaminen ja skannaaminen voi tuoda säästöjä konepajoille. Pohdimme myös miten pientarvikelogistiikkaa voisi tehostaa. Muina aiheina ovat mm. markkinoinnin mahdollisuudet konepajoilla sekä jauhemaalauksen hyödyt.
 
lataa pdf-versio lehdestä (32.3 Mb)  »

prometalli 2/2015

Sabriscan Oy:n toimitusjohtaja Jari Kokkonen sanoo että elinkeinoelämä tarvitsee ravistelua ja sen kattojärjestöt vaativat totaalisen rakenneuudistuksen vastaamaan tämän aikakauden tarpeita. Kerromme miten Suomella on kaikki edellytykset nousta robomahdiksi. Pohdimme myös miten digitalisointi mullistaa konesuunnittelun. Muina aiheina ovat mm. kunnossapidon ulkoistaminen sekä vaarallisten kemikaalien uudet luokitukset.
 
lataa pdf-versio lehdestä (15.7 Mb)  »

prometalli 1/2015

Teollinen internet on lyömässä itseään vahvasti läpi ja se voi tuoda suomalaisille yrityksille kilpailuetua. Antti Koskelinin mukaan teollinen internet voi mullistaa bisneksen. Kerromme myös mitä elinkaaripalvelut pitävät sisällään ja miksi ne olisivat tärkeitä konepajoille. Muina aiheina ovat mm. lastuavat työkalut sekä laiteinvestointien rahoitus.
 
lataa pdf-versio lehdestä (13.4 Mb)  »

prometalli 4/2014

Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin mukaan teollinen internet lyö nyt vahvasti itseään läpi myös metallipuolella. Pohdimme myös kannattaako logistiikkaan liittyvät toiminnot ulkoistaa vai hoitaa itse konepajoilla. Muina aiheina ovat mm. teräsrakenteiden CE-merkintä sekä kaivosteollisuus ja sen merkitys konepajayrityksille.
 
lataa pdf-versio lehdestä (10.9 Mb)  »

prometalli 3/2014

Tampereen Konepajat Oy:n toimitusjohtaja Juha Lehden mukaan toimiva kasvustrategia takaa uusiutumisen. Kerromme myös miten automaatiolla voidaan säästää energiaa ja miten LEAN voi tuoda tehoja teolliseen tuotantoon. Lehti pohtii myös mm. robottien kehitystä ja työstönesteiden käyttöä.
 
lataa pdf-versio lehdestä (13.7 Mb)  »

prometalli 2/2014

Hakaniemen Metallin toimitusjohtaja Tero Niemelän mukaan yrityksen pieni koko ei ole este pärjäämiselle, mutta tyhmä ei saa olla. Kerromme myös miten yritysten tuottavuutta pyritään lisäämään robottien ja muun teollisuusautomaation avulla, sekä miten alati paranevan teknologian ansiosta paineilmaa on mahdollista käyttää jatkuvasti kustannustehokkaammin. Lehti pohtii myös mm. terästuotteiden pinnoittamista ja metallialan koulutusta.
 
lataa pdf-versio lehdestä (12.7 Mb)  »

prometalli 1/2014

Vuorineuvos Jorma Eloranta rohkaisee uudistamaan voimakkaasti perinteistä konepajateollisuutta. Kysymme kuinka toimintaa voidaan tehostaa tuotannonohjauksen avulla sekä katsastamme konepajojen työturvallisuuskäytäntöjä. Lehti pohtii myös mm. pakollista CE-merkintää, piensarjatuotantoa, koneiden rahoitusta sekä lastuavia työkaluja.
 
lataa pdf-versio lehdestä (9.1 Mb)  »

prometalli 2/2013

FIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala uskoo, että informaatioteknologia tarjoaa jännittäviä mahdollisuuksia, joihin konepajat ovatkin jo suuressa määrin tarttuneet. Kerromme miksi Lean-ideologia on tällä hetkellä tehokkain tapa kehittää koko organisaation laajuista osaamista ja kyvykkyyttä sekä käymme kurkistamassa konepajojen valaistusratkaisuihin. Lehti pohtii myös teräskonttien käyttömahdollisuuksia.
 
lataa pdf-versio lehdestä (13.4 Mb)  »

prometalli 1/2013

Suomen ainoa hitsaustekniikan professori Jukka Martikainen uskoo, että uuden sukupolven esiinmarssi konepajoilla vauhdittaa myös robottien sisäänajoa. Toimittajamme vieraili Ahvenkosken uuden kaarisillan työmaalla. Sillan teräsrakenteet käyvät läpi monenlaiset tarkastukset. Lehti pohtii myös lastuavien työkalujen kehitystä.
 
lataa pdf-versio lehdestä (11 Mb)  »