Rekrytointi ja koulutus
Opintie on kasvupolku
Koulutus on avainasemassa myös konepajojen menestyksen kannalta. Viime aikoina
koulutusrintamalta on kuulunut hyviä uutisia: tekniikan ja ICT-alan koulutukseen on ollut tänä
keväänä enemmän naishakijoita kuin koskaan aikaisemmin.
Eniten on noussut naisten kiinnostus hakea opiskelemaan näitä aloja ammattikorkeakouluihin.
Ensisijaisesti naiset hakevat kuitenkin yhä yliopistoissa yhteiskuntatieteellisiin ja ammattikorkeakouluissa
terveys- ja hyvinvointialoille, johon heidän kiinnostuksensa on jo usean vuoden
ajan kuitenkin vähentynyt huomattavasti.
Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat
kymmenen vuoden sisällä vuosittain noin 13 300 uutta osaajaa, joten töitä riittää niin naisille kuin
miehille.
Naisia toivotaan lisää myös pajoihin, koska kansainvälisten tutkimusten mukaan yritykset
menestyvät sitä paremmin, mitä monimuotoisempia ne ovat. Siten alan naisistuminen,
kansainvälistyminen ja monipuolistuminen vievät koko alaa eteenpäin.
Tekniikan alan yliopistokoulutuksessa ensisijaisista hakijoista oli kevään 2023 yhteishaussa
naisia 36 prosenttia ja ICT-alan koulutuksissa 28 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa vastaavat
luvut olivat 23 ja 28. Kasvua selittää se, että tekniikka ja ICT ovat aiempaa useammalle naiselle
ensisijainen hakukohde.
Kun 2015 ensisijaiseksi hakukohteekseen yliopistossa tekniikan tai ICT:n valitsi 4 prosenttia,
tämän vuoden haussa jo 7 prosentille naisista nämä alat olivat ykkösvalintoja. Varsinainen
harppaus on tapahtunut ammattikorkeakouluissa, joissa tänä vuonna tekniikkaan tai ICT:n alalle
ensisijaisesti haki 13 prosenttia naishakijoista, kun 2015 heitä oli 6 prosenttia.
Miehillä tekniikka ja ICT ovat säilyneet suosituimpina aloina. 25 prosenttia yliopistoon
ensisijaisesti hakeneista miehistä haki tekniikan tai ICT:n aloille, ensisijaisesti ammattikorkeakouluun
hakeneista peräti 54 prosenttia.
Tekniikan alan korkeakoulupaikkoja on viime vuosina lisätty, ja ala kiinnostikin hakijoita kevään
yhteishaussa hyvin. Tekniikan ja ICT:n aloille oli kokonaisuudessaan noin 48 000 ensisijaista
hakijaa, joista noin 30 000 suomen tai ruotsinkielisiin koulutuksiin ja loput kansainvälisiin
ohjelmiin.
Tulijoita alalle olisi edelleen reippaasti enemmän kuin alalla on opiskelupaikkoja. Nykyisetkään
opiskelupaikat eivät kuitenkaan riitä Suomen suurimman vientialan tarpeisiin. Tekniikan ja ICT-alan
osaajien tarvetta lisäävät muun muassa digitalisaatio ja nopeasti etenevä vihreä siirtymä, johon
suomalaiset yritykset ovat jo investoineet massiivisesti.
Hyviä uutisia kuuluu myös ammatillisen koulutuksen puolelta. Teknologiateollisuus ry:n
jäsenyritysten mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osaaminen vastaa melko hyvin
yritysten tarpeisiin. Teknologiateollisuuden teettämässä laajassa selvityksessä 42 prosenttia
yrityksistä on sitä mieltä, että ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osaaminen vastaa niiden
tarpeisiin hyvin, ja 39 prosentin mielestä osaaminen vastaa kohtuullisesti tai riittävästi yritysten
tarpeita.
Valtakunnassa siis kaikki hyvin? – No, ei aivan. Tekniikan ammatillisesta koulutuksesta
valmistuneista vain 55 prosenttia on töissä vuosi valmistumisen jälkeen. Työttömäksi jää aivan liian
moni nuori.
Koulutuksen kykyä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin on siis parannettava
entisestään. Samoin on varmistettava, että opettajien oma osaaminen on kuranttia tavaraa,
eikä nuorille syötetä eilispäivän oppeja. Jo peruskoulussa on syytä kiinnittää erityistä huomiota
matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen ja kädentaitoihin.
PETRI CHARPENTIER
