Materiaalinkäsittely

Metallien kierrätys laajenee ja tehostuu

Raudan ja muiden metallien kierrätys on tärkeä osa nykyaikaista kiertotaloutta. Oikeanlaisella kierrätyksellä erilaiset metalli- ja rautaromut saadaan tehokkaasti takaisin valmistavan teollisuuden käyttöön. Samalla voidaan vähentää ympäristöpäästöjä ja säästää luonnonvaroja.

Suomessa ainakin suurten taloyhtiöiden jätehuoneissa ja alueellisissa jätteiden kierrätyspisteissä on nykyisin erilliset jätteenkeräysastiat pienmetalleja varten. Suurikokoisempia metalliromuja otetaan vastaan muun muassa jäteasemilla sekä alueellisesti kiertävissä keräysautoissa.

Pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelujen eli HSY:n jätehuolto-osasto suosittaa kiinteistöjä lajittelemaan metallit siten, että metallijätteiden keräykseen päätyisivät sellaiset metalliesineet, joista vähintään puolet on metallia.

Taloyhtiön metallinkeräysastioihin soveltuvat siis pienmetalleista esimerkiksi säilyketölkit, alumiinivuoat ja -foliot, metallikannet ja -korkit, kattilat sekä paistinpannut. Kuitenkin suuret metalliesineet saattavat toisinaan olla ongelmallisia jäteastioita tyhjennettäessä, joten ne suositellaan vietäviksi alueelliselle jäteasemalle tai kiertävään keräysautoon.

”Kierrätysteräksen kysyntä maailmanmarkkinoilla vaihtelee jatkuvasti.

Metalleja talteen mailta ja mannuilta

Liiketoimintapäällikkö Mikko Jousi Stena Recycling Oy:stä kertoo yrityksensä saavan metalleja kierrätykseen useista eri lähteistä.

”Metallit tulevat teollisuusasiakkailta, kunnilta, kaupungeilta ja romukauppiailta. Stenan kierrätysprosessiin tulee myös kiinteistöiltä kerättyjä pienmetalleja.”

”Toimitamme metalliromun murskauslaitoksellemme Porin Tahkoluotoon, missä esimerkiksi raudat, kuparit ja muut metallit erotellaan toisistaan magneettien ja puhallusjärjestelmien avulla. Yrityksiltä saatavat metallit ovat tyypillisesti jo valmiiksi tarkemmin lajiteltuina.”

”Murskauksen jälkeen suurimpana tuoteryhmänä on yleensä teräsmurske, joka tuolloin on suunnilleen nyrkinkokoisina kappaleina”, Jousi toteaa.

”Kun kierrätettäväksi tulee romuautoja, niistä poistetaan ensiksi muun muassa renkaat, akut ja vaarallisiin jätteisiin luokiteltavat nesteet. Metalliosat murskataan, minkä jälkeen eri jätejakeet erottuvat toisistaan jatkokäsittelyssä.”

jätejakeet erottuvat toisistaan jatkokäsittelyssä.” Jousen mukaan esimerkiksi kierrätysteräksen kysyntä maailmanmarkkinoilla vaihtelee jatkuvasti – jopa kuukausittain – ennen muuta rakennusteollisuuden suhdanteiden perusteella.

”Kiinassa on perinteisesti paljon kysyntää harjateräkselle. Kierrätysteräksen suurimpiin ostajiin kuuluu puolestaan Turkki, joka on keskeisiä harjateräksen valmistajia”, Jousi selittää.

”Sota Ukrainassa on jakanut kierrätysteräksen markkinoita uudelleen. Alalla on jouduttu hakemaan uusia raaka-ainelähteitä ja monia uudenlaisia logistisia ratkaisuja.”

”Metallien laatu ei kierrätettäessä heikkene.

Erikoismetalleja kierrätysakuista

Stena Recycling Oy toimittaa kierrätysmetalleja Suomesta paljolti ulkomaille.

”Toimitamme kierrätettyä metallia merkittäviä määriä myös kotimaan terästehtaille. Raudan ohella muidenkin metallien kuten alumiinin, kuparin ja ruostumattoman teräksen kierrättäminen on meillä ihan arkipäivää.”

”Autoteollisuudessa käytetään nykyään pitkälle erikoistuneita metalliseoksia. Niistä saattaa olla hieman haastavampaa valmistaa puhdasta rautaa kierrättämällä. Jos mukana on monenlaisia alkuaineita, se rajaa lopputuotteen käyttömahdollisuuksia.”

Maailman sähköistyessä esimerkiksi elektroniikkalaitteiden ja sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksen tärkeys korostuu. Jotta akkujen sisältämät harvinaiset metallit riittäisivät lisääntyvän tuotannon tarpeisiin, ne tulee pitää tehokkaasti kierrossa. Stena onkin avannut hiljattain sähköajoneuvojen ajovoimaakkuja kierrättävän Battery Centerin Riihimäelle.

”Kierrätysprosessin esikäsittelyvaihe tapahtuu Suomessa. Siinä akut puretaan ja moduulit irrotetaan sekä tarkastetaan. Moduulit toimitetaan jatkokäsittelyyn Stena Recyclingin akkukierrätyslaitokselle Ruotsiin, missä ne kierrätetään ja metalleja sisältävä niin sanottu musta massa erotellaan jatkoprosessointia varten. Akkumetallien talteenotto on toistaiseksi melko pieni osa Stenan liiketoiminnasta, mutta sen osuus on kasvussa”, Jousi mainitsee.

Suuri kierrätyslaitos toimii Ruotsissa

Ruotsin Halmstadissa toimiva Stenan kierrätyslaitos aloitti toimintansa vuonna 2016 ja se käsittelee noin 1 500 tonnia romua päivässä. Stena Nordic Recycling Center on nykyään Euroopan suurimpia kierrätyslaitoksia.

Porin Tahkoluodossa sijaitsevan metallien murskalaitoksen ohella Suomesta toimitetaan myös Halmstadiin joitakin materiaaleja kierrätykseen tai jatkojalostukseen.

Stenan pohjoismainen kierrätyslaitos hyödyntää innovatiivisia prosesseja, joiden avulla monimutkaisiakin tuotteita pystytään uudelleenkäyttämään tai kierrättämään. Lopputuotteena saadaan suuri määrä kierrätysmateriaaleja tuotannon raakaaineeksi ja samalla säästyy maapallon luonnonvaroja.

Stenan mukaan Halmstadin-laitoksen prosessit on suunniteltu skaalattavaksi konseptiksi, joka on valmis käytettäväksi konsernin muissakin kierrätyslaitoksissa esimerkiksi Puolassa ja Italiassa.

Ruotsissa kierrätyslaitos rakennettiin Halmstadiin, koska alueella on hyvät liikenneyhteydet tie- ja rautatieverkostojen sekä läheisen sataman takia. Laitoksen logistinen sijainti helpottaa suurten jätemäärien kuljettamista eri suunnista laitokselle ja sieltä pois. Toisaalta prosessien keskittäminen yhteen paikkaan auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Itse kierrätyslaitos toimii uusiutuvalla energialla.

”Metalliromun saaminen kierrätykseen säästää luonnonvarojen ohella energiaa.

Laitoksen kierrätysprosesseja on edelleen jatkojalostettu yhteistoiminnassa konsernin asiakkaiden, yliopistojen ja muiden kumppaneiden kanssa. Prosesseihin kerätään kierrätettäväksi suuria määriä kotitalous- ja teollisuustuotteita sekä hankalastikin kierrätettäviä materiaaleja. Mukaan mahtuu autoja, elektroniikkaa, akkuja, kaapeleita ja muoveja.

Prosesseja tehostetaan

Halmstadin kierrätyslaitoksella on onnistuttu kasvattamaan kierrätysastetta 30 prosenttia aiempiin prosesseihin verrattuna. Tähän on päästy muun muassa investoimalla uusiin kierrätysprosesseihin.

Samalla uudet prosessit edesauttavat myös kierrätettyjen raaka-aineiden tasaista tuotantoa.

Edelleen laitoksen prosessit lisäävät kierrätystä ja uudelleenkäyttöä ja siten auttavat vähentämään jätemääriä. Kierrätysteknologia mahdollistaa materiaalien pitämisen kierrossa.

Laitoksen uusi teknologia hyödyntää metallimateriaalien purkamisessa, erottelussa ja jalostuksessa hiomakoneita, myllyjä, magneetteja, siivilöitä, antureita, röntgeniä sekä muita tekniikoita. Jätevirroista saadaan teolliseen käyttöön soveltuvaa uusiomateriaalia nopeasti ja tarkoin lajiteltuna.

Halmstadin kierrätyslaitoksen yhteydessä toimii myös Recycling Lab ‑laboratorio, joka osaltaan auttaa uuden kierrätystekniikan kehittämistä, samoin kuin uudenlaisia innovaatioita, uudenlaisen kierrätystekniikan testaamista ja uusien tuotteiden kehitystoimintaa. Kierrätetyillä raaka-aineilla voidaan sitten korvata tuotannossa materiaaleja, joita muussa tapauksessa jouduttaisiin etsimään ja kaivamaan luonnosta.

Metallien kierrätys säästää ympäristöä

Kierrätyslaitos siis pystyy käsittelemään tarvittaessa monesta eri aineesta koostuvia metalliosia.

Prosessien tuotekehittelyssä tulee varmistaa, että materiaaliyhdistelmät ovat ylipäätään eroteltavissa, jotta kierrätys onnistuu järkevästi.

onien erilaisten alkuaineiden käyttö joissakin metalliseoksissa voi tulevaisuudessa vaikeuttaa kierrättämistä ja rajata uudelleenkäytön mahdollisuuksia”, epäilee Jousi.

Hänen mukaansa metallit – samoin kuin lasimateriaalit – päätyvät Suomessa nykyisin melko hyvin kierrätykseen, koska niillä on selvää rahallista arvoa. Metallien laatu ei kierrätettäessä heikkene, joten kierrätetty teräs soveltuu käytettäväksi kantaviin rakenteisiin.

”Esimerkiksi romuauto voidaan kierrättää lähes täysin”, Jousi vakuuttaa.

Metalliromun saaminen kierrätykseen säästää luonnonvarojen ohella energiaa. Materiaalien uusiokäyttö vähentää tarvetta metallien louhimiseen ja uusien kaivosten perustamiseen. Joistakin harvinaisista metalleista tulee ennen pitkää jopa pulaa, jos niitä ei saada kierrätysprosesseihin.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje