Hitsaus

Kestäviä metallipintoja syntyy sopivilla hitsauslisäaineilla

Kovahitsauksella suojataan kappaleita erilaisia kulumismuotoja vastaan. Menetelmää käytetään muun muassa kuluneiden osien kunnostukseen ja käyttöiän pidentämiseen, mutta kovahitsaus soveltuu myös uusien osien valmistukseen. Tekniikka edellyttää oikein valittuja ja kestäviä hitsauslisäaineita. Pirkanmaalaiselle perheyritykselle sellaisista on kertynyt kokemusta jo pitkältä aikaväliltä.

Tampereen Sarankulmassa toimiva Impomet Oy perustettiin vuonna 1974, joten se täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Nykyisen nimensä yritys sai 1970-luvun lopulla.

”Isäni perusti tämän firman. Toiminta lähti liikkeelle korjaus- ja kovahitsauspuikoista”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Roger Most.

Edelleenkin Impomet pääosin myy korjaus- ja kovahitsauslisäaineita ammattikäyttöön, mutta ajan mittaan myynti on siirtynyt Corodur-täytelankoihin. Kuvioihin ovat tulleet myös tekniset kemikaalit, liimat, lukitteet ja keinometallit.

”Lisäksi 1980-luvulla toiminta laajeni kattamaan Vautid- panssarilevyt eli kovahitsatut kulutuslevyt. Silläkin alalla olimme edelläkävijänä Suomessa”, Most kehaisee.

Impometille perustettiin 1990-luvulla vielä tytäryhtiö Impoinvest Oy. Sen toiminta keskittyy kulutusta kestäviin materiaaleihin ja ratkaisuihin prosessiteollisuuden raaka-aineiden käsittelyn puolella. Tuotteina ovat keraamiset, metalliset ja polyuretaaniset pinnoitukset sekä asennukset.

”Kunnossapito toimialana vaatii pitkäaikaista kokemusta, nopeaa reagointikykyä, laajaa varastossa olevaa materiaalivalikoimaa ja joustavuutta toiminnassa.”

”Kulumismekanismeja on useita, ja ne voivat vaikuttaa metalleihin joko yksin tai yhdessä.

Erikoistuotteita ja laajoja valikoimia

Mostin mukaan keskeinen osa Impomet Oy:n toiminnasta liittyy nykyisinkin korjaus- ja kovahitsauksen tuotteisiin.

Kovahitsauksella voidaan pinnoittaa kuluvat metalliosat kulutusta kestävällä materiaalilla oikeanlaista hitsaustekniikkaa apuna käyttäen.

”Pidämme jatkuvasti valikoimassa erilaisia harvinaisempiakin hitsauslisäaineita, vaikka niiden menekki olisikin pienimuotoista. Ajan trendinä tuntuu monissa firmoissa olevan varastojen minimointi, mutta laajassa varastovalikoimassa on kyse tärkeästä asiakaspalvelusta ja kilpailuedusta”, Most perustelee.

”Edustamme noin kymmentä ulkomaista tuotevalmistajaa, mutta emme myy pelkkiä bulkkituotteita. Erikoistuotteiden sektorilla olemme vahvoilla.”

Asianmukainen ammattiylpeys heijastuu myös yrityksen rekisteröidystä tuotemerkistä ’Impomet Oy – Hitsin Hyvä®’.

”Tarvittaessa voimme toimittaa asiakaskohtaisesti valmistettuja lisäainesekoituksia, joissa komponentit on valittu juuri käyttötilanteisiin sopiviksi – esimerkiksi johonkin sellaiseen valmistuserään, johon tiedetään kohdistuvan monentyyppistä kulutusta”, sanoo Most.

Tyypillisesti konepajoilla käytetäänkin hitsauslisäaineita sen mukaan, millaista kulutusta ja rasitusta metallipinnat joutuvat kestämään.

Hankalia kulutusmekanismeja

Kulumismekanismeja on useita, ja ne voivat vaikuttaa metalleihin joko yksin tai yhdessä. Siksi hitsauksessa käytettävät lisäaineet tulee valita huolellisesti.

Materiaalin pinta voi vaikkapa menettää muotonsa tai murtua paikallisesti iskujen tai suuren paineen voimasta. Tätä tapahtuu erityisesti murskauksessa, jossa samalla esiintyy myös hienojakeisten partikkeleiden välistä abraasiota eli hankauskulumista.

Tämäntyyppisessä kulumisessa partikkelit lastuavat metalliin osuessaan materiaalia ikään kuin pienet leikkausterät. Mitä kovempi ja terävämpi partikkeli on, sitä voimakkaampaa kuluminen on. Abraasiokulumaa esiintyy kaivuutyössä, mineraalien siirrossa ja maatalouskoneissa. Jos kuitenkin hankaukseen liittyy myös kovaa painetta – kuten esimerkiksi myllyissä –, tilanteessa vaaditaan luultavasti toisenlaisia hitsausseoksia.

”Suuri kovuus ei ole aina hyvän kulutuskestävyyden mitta.

Monesti kovahitsausseos valitaan hitsattavaan osaan vaikuttavien kulutusmekanismien kompromissina. Mikäli jonkin metalliosan suurimmaksi kuluttajaksi arvioidaan hankaus ja seuraavaksi suurimmaksi kohtalaisen kovat iskut, niin seoksen tulee olla erittäin hyvin kulutusta ja kohtalaisesti iskuja kestävää.

Esimerkiksi suuri kovuus ei ole aina hyvän kulutuskestävyyden mitta, koska hitsiaineen mikrorakenne voi vaihdella eri hitsiaineseoksissa. Monet seokset voivat olla keskenään yhtä kovia, mutta silti niiden kulutuskestävyydet poikkeavat toisistaan kenties huomattavastikin.

”Muun muassa hitsiaineessa olevien karbidien kovuus ja muoto vaikuttavat kulutuksen kestoon, ja siksi lisäaineseos pitää aina valita käyttökohteen mukaan”, Most muistuttaa.

Esimerkiksi sitkeät austeniittiset teräkset kestävät kohteissa, joissa on kohtalaisesti iskua ja kulumista, kromikarbidit hankaavaa kulutusta ja kobolttiseokset lisäksi myös lämpöshokkeja ja korroosiota. Toisaalta saman kovuuksisten pintojen kosketus suurentaa kulumista, joten eri kovuuksien käyttäminen voi tällöin olla suositeltavaa.

Pinnoittamalla kulutuskestävyyttä ja kustannustehokkuutta

Monissa tapauksissa on kustannustehokkaampaa pinnoittaa joitakin tuotteita tietyillä lisäaineilla kuin valmistaa koko tuote samasta materiaalista.

”Juuri pinnathan ovat alttiina kulumiselle. Esimerkiksi murskaintelat yleensä pinnoitetaan murskattavan materiaalin ja käyttöolosuhteiden mukaan”, huomauttaa Most.

”Samaten erilaisten osien korjaaminen tai pinnoittaminen on usein mahdollista laajan lisäainevalikoiman johdosta, ja korjattu tai pinnoitettu kohde on usein jopa alkuperäistä parempi.”

Jos kuluma-alueet ovat laajoja – kuten siiloissa, sykloneissa tai erilaisissa liukupinnoissa – niin sellaisia kohteet voidaan valmistaa käyttämällä valmiiksi hitsattua panssarilevyä tai pinnoittamalla ne keraameilla.

Kestävä pinnoitus voi myös suojata korroosiolta, hapettumiselta, korkeilta lämpötiloilta tai kemikaalirasituksilta. Esimerkiksi venttiilit voivat tarvita tällaista suojausta.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Impomet Oy

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje