Kunnossapito

Ennakoiva kunnossapito vähentää vikoja ja turhia kustannuksia

Konepajojen ja prosessiteollisuuden erilaisten laitteiden seisokkeja ja kalliita remontteja voidaan ehkäistä pitämällä koneiden kunto säännöllisessä seurannassa. Huolto- ja kunnossapitotöitä kannattaa monesti optimoida ja ennakoida, jotta yllättäviltä vikatilanteilta vältytään.

Tuotantolinjoilla kalusto on tyypillisesti kovassa käytössä, joten se myös kuluu koko ajan. Niinpä kysymys ei ole siitä, hajoavatko koneet jossain vaiheessa, vaan siitä, milloin se tapahtuu.

Ongelmiin kannattaa valmistautua etukäteen. Koneiden kuntoa on syytä seurata. Ennakointi sekä huoltoyritysten elinkaaripalvelut auttavat yrityksiä hahmottamaan paremmin kunnossapidon kokonaisuutta ja varautumaan ajoissa huollon seuraavaan vaiheeseen.

”Työstökoneiden huolto on leipätyötämme. Erityisesti olemme keskittyneet johdesuojien huoltoon”, tiivistää Maxjas Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Johannes Asikainen.

Tampereella toimiva Maxjas Oy on vuonna 1992 perustettu työstökoneiden huoltoyritys. Se suunnittelee, huoltaa, asentaa ja tuo maahan CNC-työstökoneiden osia ja osakokonaisuuksia.

Piilevät viat kaivetaan esiin

Ennakoiva huolto ja kunnossapito ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin konepajoillakin ollaan jo heräämässä.

”Kun asioita ennakoidaan huoltotöissä, voidaan säästää selvää rahaa – ja samalla vältytään yllättäviltä tuotantoseisokeilta”, Asikainen linjaa.

Joissain tapauksissa pajoilla laiminlyödään vanhenevien koneiden määräaikaisia huoltoja, mutta se on Asikaisen mukaan lyhytnäköistä.

”Olisi hyvä tarkistaa työstökoneet säännöllisesti ja etsiä niistä mahdolliset piilevät viat.”

”Jokainen kone on toki omanlaisensa yksilö, mutta samat lainalaisuudet pätevät eri malleihin ja tyyppeihin. Yleisesti ottaen huolto on paljolti samantyyppistä jokaisen koneyksilön kohdalla.”

”Ennakoiva huolto ja kunnossapito ovat tärkeitä kysymyksiä.

Varsinkin koneiden kriittisimmät kohdat on syytä tarkistaa ja huoltaa usein, jotta laite pysyy hyvässä käyttökunnossa.

”Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää johdesuojiin, voiteluun ja työstökoneen ohjaukseen”, tähdentää Asikainen.

”Monesti Maxjas Oy:n asentajat huoltavat työstökoneita myös asiakkaan tiloissa, mutta yleisemmin johdesuoja irrotetaan ja lähetetään meille huoltoon. Teemme sitten kuntoarvion sekä tarvittavat kunnossapito- ja huoltotoimet.”

”Koko konetta ei siis tarvitse siirtää. Usein se olisi vaikeaakin, sillä pelkästään johdesuojan paino voi olla esimerkiksi 3 000 kg. Isojen osien kuljetuksen hankimme tarpeen mukaan Kaukokiidolta tai Schenkeriltä.”

Tyypillisesti asennustöihin lähetetään kahden hengen asentajatiimi. Varastosta löytyy mukaan yleisimpiä varaosiakin, kuten liukupaloja, johdesuojia, rullia ja laakereita.

Huolto pidentää koneiden ikää

Asikainen muistuttaa, että työstökonetyyppiset työkalut on jo alun perin tehty lujiksi ja kestäviksi. Niinpä niissä esiintyvät viat ovat pikemminkin kulumisesta johtuvia kuin koneen valmistus- tai tyyppivikoja.

”Työstökoneet ovat usein pitkäikäisiä. Ne voivat kestää kovaakin käyttöä ainakin 30–40 vuotta, kun ne huolletaan oikein.”

”Konepajat kuitenkin suhtautuvat koneiden huoltoon ja kunnossapitoon erilaisin tavoin. Jotkut huollattavat laitteensa säännöllisesti ja jotkut taas eivät. Pyrimme kannustamaan asiakkaita säännöllisiin ja ennakoiviin kunnossapitoihin sekä ehdotamme, milloin koneiden suojia seuraavan kerran kannattaisi huoltaa.”

”Nykyisin jo monet konepajat ennakoivat työstökoneiden huoltotarpeita enemmän kuin takavuosina. Tässä on kuitenkin vielä parantamisen varaa”, Asikainen toteaa.

KUVA: MAXJAS OY

Varaosiakin tarvitaan

Pitkällä aikavälillä huoltojen ennakointi ja optimointi säästäisi konepajoilta aikaa ja rahaa.

”Huoltojen suunnittelussa kannattaa pyrkiä maksimaaliseen tehokkuuteen. Ennakoitavuus, varautuminen ja elinkaaripalvelut ovat harkitsemisen arvoisia asioita. Niillä voisi parantaa konepajojen ja muunkin teollisuuden kilpailukykyä.”

Asikaisen mukaan pajoilla olisi hyvä muistaa, millaisia kuluja ja käytännön pulmia voi aiheutua yllättävistä tuotantokatkoksista.

”Monesti joudutaan muuttamaan työvuorojärjestelyjä ja teettämään ylitöitä, jolloin aiheutuu turhia lisäkustannuksia.”

Huoltojen optimointiin ja varaosatoimituksiin voidaan toki sopia monenlaisia asiakaskohtaisia järjestelyjä.

”Joskus esimerkiksi sovimme, että pidämme asiakastamme varten tiettyjä kriittisiä varaosia valmiiksi hyllyssä”, Asikainen mainitsee.

Jatkuvaa seurantaa

Teollisuusvaihteiden alalla toimivan DB Santasalo Oy:n kunnonvalvonnan tuotepäällikkö Mika Hirvonen kertoo yhtiön kehittäneen uuden GearWatch -järjestelmän. Se on tarkoitettu käytettäväksi varsinkin tuotannolle kriittisten vaihteiden kunnonvalvontaan.

”Järjestelmän tavoitteena on kerätä tietoa oikea-aikaisia huoltotoimenpiteitä varten. Samalla pyritään torjumaan ennakoimattomia vikatilanteita”, Hirvonen selittää.

Hänen mukaansa GearWatch toimii etävalvontaperiaatteella. Järjestelmällä kerätään mittausdataa antureista, jotka selvittävät vaihteistoöljyn laatua esimerkiksi teollisuuslaitoksessa. Data siirretään tiedonkeruuyksiköstä pilvipalveluun, josta vaihteen omistajakin saa tiedot käyttöönsä.

”Anturit mittaavat vaihteen kulumisesta johtuvien metallipartikkelien sekä veden määrää vaihteistoöljyssä. Jos asetetut hälytysrajat ylittyvät, järjestelmä antaa hälytyksen. Jos GearWatch integroidaan muihin järjestelmiin, on myös mahdollista automaattisesti lähettää työmääräyksiä huoltohenkilöstölle. Silloin he voivat heti lähteä tarkastamaan ja korjaamaan asioita.”

”Olisi hyvä tarkistaa työstökoneet säännöllisesti ja etsiä niistä mahdolliset piilevät viat.

Erityishuomiota kriittisiin kohtiin

Hirvonen muistuttaa, että vaihteistoöljyn laadusta voidaan päätellä paljon teollisuusvaihteiden kunnosta ja odotettavissa olevista vikaantumisista. Silloin asioihin ehditään puuttua ajoissa ja voidaan vaikkapa ryhtyä hankkimaan sopivia varaosia.

”Voiteluöljy on vaihteille ikään kuin elämäneliksiiri. Sen pitäisi olla puhdasta ja hyvälaatuista.”

”Prosessiteollisuudessa on paljon pyöriviä vaihteita. Suurissa teollisuuslaitoksissa isot vaihteet ovat usein kriittisiä komponentteja. joten niiden vikaantuminen voisi pysäyttää koko prosessin.”

Tätä nykyä DB Santasalolla onkin kunnonvalvonta-asiakkaita eri puolilla maailmaa muun muassa paperi-, sellu-, kaivos- ja terästeollisuudessa.

GearWatch-kunnonvalvontasysteemi soveltuu Hirvosen mukaan kaikenlaisille pyöriville koneille, joissa käytetään öljyvoitelua.

”Järjestelmällä voidaan seurata esimerkiksi kaivosteollisuuden murskainten kuntoa, mutta myös valvoa vesivoimalaitosten turbiiniöljyjen laatua. Anturointivaihtoehdot suunnitellaan sen mukaan, millaisten vaihteiden kuntoa on tarkoitus seurata. Samalla otetaan huomioon, mitkä vaihteet ovat tuotannon kannalta kriittisimpiä.”

KUVA: DB SANTASALO

Huollot juuri oikeaan aikaan

Vaihteistoöljyn partikkeli- ja vesipitoisuuden lisäksi antureilla pystytään mittaamaan värähtelyjä, lämpötiloja, öljynpainetta sekä pyörimisnopeuksia.

Etävalvonnasta on erityistä hyötyä silloin, kun seurataan sijainniltaan hankalassa paikassa olevien laitteiden kuntoa. Jatkuva kunnonvalvonta paikan päällä olisi vaikeaa, jos etäisyydet ovat pitkiä tai jos laitteen lähelle on esimerkiksi vaarallista mennä tekemään mittausta prosessin ollessa käynnissä.

Hirvosen mukaan ennakoivan kunnonvalvontajärjestelmän takaisinmaksuaika on lyhyt, koska järjestelmän avulla pystytään estämään vakavia vaurioita ja tuotannon pysäytyksiä.

”Lisäksi jos huoltoja ajoitetaan pelkästään kalenterin mukaan, joudutaan monesti vaihtamaan tai huoltamaan täysin ehjiäkin vaihteita. On parempi seurata vaihteiden kuntoa ja sitten tehdä huollot oikeaan aikaan ja perustellusti”, korostaa Hirvonen.

Hän muistaa, että vielä parikymmentä vuotta sitten teollisuusvaihteisiin saattoi tulla erilaisia yllättäviä vaurioita paljon useammin kuin nykyään.

”Nyt on jo huomattu, että esimerkiksi laakerivikoja pystytään melko hyvin ennakoimaan oikeanlaisella kunnonvalvonnalla.”

Teksti: Ari Mononen