Kunnossapito
Työ- ja koneturvallisuus
Pienikin vaurio kuormalavahyllystössä voi olla suuri riski
Kuva: Pextels
Logistiikka-alan työturvallisuudessa on tapahtunut hyvää kehitystä, mutta korjattavaa riittää edelleen esimerkiksi kuormalavahyllystöjen osalta. Usein alan yritykset ajattelevat hallitsevansa hyllyturvallisuusasiat, vaikka niillä ei välttämättä olisi varsinaista asiaosaamista aiheesta
”Yksi keskeinen asia kuormalavahyllystöjen turvallisuusajattelussa
on se, että pienikin vaurio voi olla suuri riski. Vaurio
voi oikeasti näyttää pieneltä, mutta siitä voi aiheutua hyvin
vakava tapaturma”, asiakkuuspäällikkö Marko Peräkylä TTS
Työtehoseurasta toteaa.
Hyvin usein käyttäjät eivät tiedosta, milloin vaurio muuttuu
vakavaksi. Kuormalavahyllystössä voi olla tavaraa satoja
tuhansia kiloja yksittäisellä käytävällä. Jokainen hyllystö on
valmistettu ja mitoitettu kantamaan tietty määrä tavaraa asiakkaan
toiveiden mukaisesti. Jos hylly vaurioituu, sen kantokyky
luonnollisesti heikkenee.
”Esimerkiksi pystypylväässä kuuden millin taipuma syvyyssuunnassa
sisäänpäin on erittäin vakava vaurio. Se on niin
vähän, että harjaantumaton silmä kävelee sen ohi, eikä noteeraa
sitä”, TTS Työtehoseuran koulutuspäällikkö Sami Niskala
havainnollistaa.
Työtehoseura on ainoa oppilaitosmuotoisen hyllyturvalllisuuskoulutuksen
tarjoaja Suomessa. Lisäksi kuormalavahyllystövalmistajilla
on omien tuotteidensa osalta turvallisuuskoulutusta.
Jopa kuolemaan johtaneita tapaturmia
”Valitettavasti meillä on ollut Suomessa myös kuormalavahyllystöstä
johtuneita kuolemantapauksia viime vuosina. Hyllystö
on esimerkiksi ylikuormattu, jolloin hyllystö on romahtanut kuolettavasti
kuormaajan päälle”, Niskala kertoo.
Kuormalavahyllystö on lähtökohtaisesti rakennettu tavaroiden
säilyttämistä ja käsittelyä varten ja saapuvan tavaran
määrä, koko ja muoto vaihtelevat. Niiden mukaan tehdään
aktiivisesti muutoksia itse hyllystöön.
”Joskus voi tulla korkeita tavaroita, joille tarvitaan korkeita
paikkoja. Sellaisia saadaan äkkiä, kun otetaan pari vaakapalkkia
pois. Tällöin ei välttämättä huomioida, että poistamalla
alin vaakapaikka viedään samalla 40 prosenttia koko
hyllystön kantavuudesta pois” Niskala havainnollistaa riskejä.
Hyllystön toimittaja toimittaa hyllyjen mukana kuormituskyltin,
joka ohjeistaa näkyvästi kuljettajille, minkä verran tavaraa
hyllystöön voi laittaa. Kylttiä ei välttämättä huomata päivittää,
kun hyllystöön tehdään muutoksia.
Turvallisuuspuutteita
Kuormalavahyllyjen työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslain
pykälässä 43. Valtioneuvoston asetuksessa
403/2008 puolestaan todetaan, että kuormalavahyllystöt
tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa määräaikaistarkastuksessa
ja lisäksi on toteutettava jatkuvaa seurantaa.
Toimintakunnon varmistamiseksi tehtävän tarkastuksen ja
testauksen
saa tehdä työvälineen rakenteeseen ja käyttöön
perehtynyt pätevä henkilö. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista
asiantuntijaa.
Niskala toteaa, että kentällä näkee varastoja aivan laidasta
laitaan. ”On sellaisia varastoja, joissa voisi lähes syödä
lattialta ja toisaalta sellaisia, joissa melkein tuntuu, että uskaltaako
kävellä sisälle sinne. Yrityksistä kyllä löytyy tietoa hyllyturvallisuudesta,
mutta hyvin usein se on puutteellista tai vanhentunutta.”
Aluehallintovirasto (AVI) on valvova valtion viranomainen,
joka valvoo kuormalavahyllyjen turvallisuutta. AVI:n tarkastuksissa
on löytynyt monenlaisia puutteita.
”Valvonnassa havaittuja puutteita ovat olleet esimerkiksi
vauriot vaakapalkeissa ja pylväselementeissä, puutteet lattiakiinnityksissä
sekä törmäyssuojissa, tunnelisuojien ja takasuojaverkkojen
puuttuminen kulkuteiden tai työpisteiden suojauksista,
puutteet vaakapalkkien varmistimissa ja lukituksissa,
puuttuvat hyllystön kantavuus- ja kuormitustiedot sekä puutteet
säännöllisessä hyllystön kunnonseurannassa”, AVI:n tarkastaja
Teemu Lukkari totesi alan webinaarissa viime keväänä.
Turvallisuus on kulttuurikysymys
”Kuormalavahyllyturvallisuus on myös kulttuurikysymys, mitä
koulutuksessakin tuomme esille. Ihminenhän on sellainen, että
yrittää usein salata asiaa, jos joku vahinko sattuu. Tämä on
meissä vähän sisäsyntyinen asia. Vahinkoja kuitenkin sattuu
meille kaikille omissa töissämme. Siksi tarvitaan systemaattista
turvallisuuskulttuurin luomista, että työntekijät uskaltavat tunnustaa
vahingon ja kertoa tiedon siitä eteenpäin, vaikka itse
ei ymmärtäisi vahingon merkitystä ja riskiä turvallisuudelle.
Näin hylly voidaan heti tarkastaa ja laittaa jopa käyttökieltoon
korjaukseen saakka”, Peräkylä sanoo.
Isoissakaan yrityksissä työturvallisuuden toimintajärjestelmä ei välttämättä
ole niin syvällisellä tasolla kuin voisi olettaa. Järjestelmä on luotu ja tiettyjä tarkastuksia
tehdään, mutta varastopuolella on paljon asioita, mitä ei ehkä osata
huomioida.
Yrityksestä saattaa puuttua raportointijärjestelmä, johon vahingot
kirjattaisiin ja päästäisiin näin seuraamaan ja analysoimaan vaurioiden
tapahtumista tarkemmin. Tämä auttaisi tekemään oikeita toimenpiteitä
vaurioiden ehkäisemiseksi.
”Vaurioita ja niiden kehittymistä pitää seurata jatkuvasti ja säännöllisesti.
Lakisääteinen asiantuntijatasoinen tarkastus kerran vuodessa tarkoittaa sitä,
että se kuuden millimetrin vaurio ehtii olla hyllyrungossa esimerkiksi yksitoista ja
puoli kuukautta ennen kuin siihen puututaan, jos käyttöasetuksen jatkuvan seurannan
määräystä ei toteuteta. Hylly voi rysähtää alas sinä aikana. Yrityksissä
pitäisikin olla asiaan koulutettuja ja perehtyneitä henkilöitä, jotta jatkuva seuranta
toteutuisi laadukkaasti”, Peräkylä sanoo.
Kolmen tason koulutusta
”Kuormalavaturvallisuuskoulutuksemme jakaantuu kolmeen
tasoon: Tasolla 1 on kuormalavahyllyturvallisuuden tiedostava
koulutus, joka sisältää käyttäjän suorittaman jatkuvan
valvonnan. Tämä koulutus on tarkoitettu varastotyöntekijöille.
Koulutuksen tarkoituksena on, että trukinkuljettajat ymmärtävät
kurssin jälkeen, minkälaisia vaurioita voi syntyä, mihin ne
voivat johtaa, miten vaurioita luokitellaan”, Niskala kertoo.
Taso 2 sisältää kuormalavahyllytarkastajan koulutuksen.
Yrityksen työntekijöille suunnattu koulutus antaa valmiudet
kuormalavahyllyn säännölliseen tarkastamiseen ja dokumentointiin.
Koulutus sisältää teoriapäivän, käytännön harjoittelua
sekä harjoituskokeen.
Työtehoseuralla on myös tasolle 2 kuuluva kuormalavahyllytarkastaja-
asentaja-koulutus.
Koulutustasolla 3 ovat yritysten ulkopuoliset asiantuntijat.
Tämän tason koulutusta ei Suomessa tällä hetkellä anneta,
vaan osaaminen on haettava ulkomailta.
”Tason 3 tarkastajia ovat minun lisäkseni kuormalavahyllystövalmistajien
tekninen henkilöstö. He ovat omien tuotteidensa
asiantuntijoita. Olen Suomen ainoa SEMA-koulutettu
ammatillinen tarkastaja, Niskala sanoo.
Koulutettuja liian vähän
Työtehoseurassa on panostettu yritysten varasto- ja sisälogistiikan
työturvallisuuden kehittämiseen jo vuosia.
”Työturvallisuus nähdään meillä laajana
kokonaisuutena, jota kehittämällä voidaan vaikuttaa
paitsi tapaturmien ehkäisyyn, myös työn tuottavuuteen
ja viihtyvyyteen. Olemme kouluttaneet noin 200 ihmistä
omissa hyllyturvallisuuskoulutuksissamme”, Niskala kertoo.
Työtehoseuran koulutus toteutetaan pääsääntöisesti
asiakkaan tiloissa, koska markkinoilla on paljon
erilaisia kuormalavahyllyjen valmistajia ja hyllystöillä
on fyysisestikin eroja. Koulutettava saa koulutuksen juuri
hänen yrityksessään käytössä olevaan hyllystöön.
”Järjestämme pari kertaa vuodessa myös Vantaan
toimipisteessämme koulutuksia sellaisille henkilöille, joille
koulutusta ei voida järjestää omassa varastossa”, Peräkylä
sanoo.
Niskalan mukaan tämä on vain murto-osa tarpeesta.
Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos elokuussa
2022, kun logistiikan perustutkintoon tulee uudistuksen
myötä kuormalavahyllyturvallisuus
valinnaiseksi
tutkinnonosaksi.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: TTS Työtehoseura
