mainos_794

Kunnossapito
Työ- ja koneturvallisuus

Pienikin vaurio kuormalavahyllystössä voi olla suuri riski

artikkelikuva: Pienikin vaurio kuormalavahyllystössä voi olla suuri riski

Kuva: Pextels

Logistiikka-alan työturvallisuudessa on tapahtunut hyvää kehitystä, mutta korjattavaa riittää edelleen esimerkiksi kuormalavahyllystöjen osalta. Usein alan yritykset ajattelevat hallitsevansa hyllyturvallisuusasiat, vaikka niillä ei välttämättä olisi varsinaista asiaosaamista aiheesta

”Yksi keskeinen asia kuormalavahyllystöjen turvallisuusajattelussa on se, että pienikin vaurio voi olla suuri riski. Vaurio voi oikeasti näyttää pieneltä, mutta siitä voi aiheutua hyvin vakava tapaturma”, asiakkuuspäällikkö Marko Peräkylä TTS Työtehoseurasta toteaa.

Hyvin usein käyttäjät eivät tiedosta, milloin vaurio muuttuu vakavaksi. Kuormalavahyllystössä voi olla tavaraa satoja tuhansia kiloja yksittäisellä käytävällä. Jokainen hyllystö on valmistettu ja mitoitettu kantamaan tietty määrä tavaraa asiakkaan toiveiden mukaisesti. Jos hylly vaurioituu, sen kantokyky luonnollisesti heikkenee.

”Esimerkiksi pystypylväässä kuuden millin taipuma syvyyssuunnassa sisäänpäin on erittäin vakava vaurio. Se on niin vähän, että harjaantumaton silmä kävelee sen ohi, eikä noteeraa sitä”, TTS Työtehoseuran koulutuspäällikkö Sami Niskala havainnollistaa.

Työtehoseura on ainoa oppilaitosmuotoisen hyllyturvalllisuuskoulutuksen tarjoaja Suomessa. Lisäksi kuormalavahyllystövalmistajilla on omien tuotteidensa osalta turvallisuuskoulutusta.

kuva

Jopa kuolemaan johtaneita tapaturmia

”Valitettavasti meillä on ollut Suomessa myös kuormalavahyllystöstä johtuneita kuolemantapauksia viime vuosina. Hyllystö on esimerkiksi ylikuormattu, jolloin hyllystö on romahtanut kuolettavasti kuormaajan päälle”, Niskala kertoo.

Kuormalavahyllystö on lähtökohtaisesti rakennettu tavaroiden säilyttämistä ja käsittelyä varten ja saapuvan tavaran määrä, koko ja muoto vaihtelevat. Niiden mukaan tehdään aktiivisesti muutoksia itse hyllystöön.

”Joskus voi tulla korkeita tavaroita, joille tarvitaan korkeita paikkoja. Sellaisia saadaan äkkiä, kun otetaan pari vaakapalkkia pois. Tällöin ei välttämättä huomioida, että poistamalla alin vaakapaikka viedään samalla 40 prosenttia koko hyllystön kantavuudesta pois” Niskala havainnollistaa riskejä.

Hyllystön toimittaja toimittaa hyllyjen mukana kuormituskyltin, joka ohjeistaa näkyvästi kuljettajille, minkä verran tavaraa hyllystöön voi laittaa. Kylttiä ei välttämättä huomata päivittää, kun hyllystöön tehdään muutoksia.

Turvallisuuspuutteita

Kuormalavahyllyjen työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslain pykälässä 43. Valtioneuvoston asetuksessa 403/2008 puolestaan todetaan, että kuormalavahyllystöt tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa määräaikaistarkastuksessa ja lisäksi on toteutettava jatkuvaa seurantaa. Toimintakunnon varmistamiseksi tehtävän tarkastuksen ja testauksen saa tehdä työvälineen rakenteeseen ja käyttöön perehtynyt pätevä henkilö. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa.

Niskala toteaa, että kentällä näkee varastoja aivan laidasta laitaan. ”On sellaisia varastoja, joissa voisi lähes syödä lattialta ja toisaalta sellaisia, joissa melkein tuntuu, että uskaltaako kävellä sisälle sinne. Yrityksistä kyllä löytyy tietoa hyllyturvallisuudesta, mutta hyvin usein se on puutteellista tai vanhentunutta.”

Aluehallintovirasto (AVI) on valvova valtion viranomainen, joka valvoo kuormalavahyllyjen turvallisuutta. AVI:n tarkastuksissa on löytynyt monenlaisia puutteita.

”Valvonnassa havaittuja puutteita ovat olleet esimerkiksi vauriot vaakapalkeissa ja pylväselementeissä, puutteet lattiakiinnityksissä sekä törmäyssuojissa, tunnelisuojien ja takasuojaverkkojen puuttuminen kulkuteiden tai työpisteiden suojauksista, puutteet vaakapalkkien varmistimissa ja lukituksissa, puuttuvat hyllystön kantavuus- ja kuormitustiedot sekä puutteet säännöllisessä hyllystön kunnonseurannassa”, AVI:n tarkastaja Teemu Lukkari totesi alan webinaarissa viime keväänä.

kuva

Turvallisuus on kulttuurikysymys

”Kuormalavahyllyturvallisuus on myös kulttuurikysymys, mitä koulutuksessakin tuomme esille. Ihminenhän on sellainen, että yrittää usein salata asiaa, jos joku vahinko sattuu. Tämä on meissä vähän sisäsyntyinen asia. Vahinkoja kuitenkin sattuu meille kaikille omissa töissämme. Siksi tarvitaan systemaattista turvallisuuskulttuurin luomista, että työntekijät uskaltavat tunnustaa vahingon ja kertoa tiedon siitä eteenpäin, vaikka itse ei ymmärtäisi vahingon merkitystä ja riskiä turvallisuudelle. Näin hylly voidaan heti tarkastaa ja laittaa jopa käyttökieltoon korjaukseen saakka”, Peräkylä sanoo.

Isoissakaan yrityksissä työturvallisuuden toimintajärjestelmä ei välttämättä ole niin syvällisellä tasolla kuin voisi olettaa. Järjestelmä on luotu ja tiettyjä tarkastuksia tehdään, mutta varastopuolella on paljon asioita, mitä ei ehkä osata huomioida.

Yrityksestä saattaa puuttua raportointijärjestelmä, johon vahingot kirjattaisiin ja päästäisiin näin seuraamaan ja analysoimaan vaurioiden tapahtumista tarkemmin. Tämä auttaisi tekemään oikeita toimenpiteitä vaurioiden ehkäisemiseksi.

”Vaurioita ja niiden kehittymistä pitää seurata jatkuvasti ja säännöllisesti. Lakisääteinen asiantuntijatasoinen tarkastus kerran vuodessa tarkoittaa sitä, että se kuuden millimetrin vaurio ehtii olla hyllyrungossa esimerkiksi yksitoista ja puoli kuukautta ennen kuin siihen puututaan, jos käyttöasetuksen jatkuvan seurannan määräystä ei toteuteta. Hylly voi rysähtää alas sinä aikana. Yrityksissä pitäisikin olla asiaan koulutettuja ja perehtyneitä henkilöitä, jotta jatkuva seuranta toteutuisi laadukkaasti”, Peräkylä sanoo.

kuva

Kolmen tason koulutusta

”Kuormalavaturvallisuuskoulutuksemme jakaantuu kolmeen tasoon: Tasolla 1 on kuormalavahyllyturvallisuuden tiedostava koulutus, joka sisältää käyttäjän suorittaman jatkuvan valvonnan. Tämä koulutus on tarkoitettu varastotyöntekijöille. Koulutuksen tarkoituksena on, että trukinkuljettajat ymmärtävät kurssin jälkeen, minkälaisia vaurioita voi syntyä, mihin ne voivat johtaa, miten vaurioita luokitellaan”, Niskala kertoo.

Taso 2 sisältää kuormalavahyllytarkastajan koulutuksen. Yrityksen työntekijöille suunnattu koulutus antaa valmiudet kuormalavahyllyn säännölliseen tarkastamiseen ja dokumentointiin. Koulutus sisältää teoriapäivän, käytännön harjoittelua sekä harjoituskokeen.

Työtehoseuralla on myös tasolle 2 kuuluva kuormalavahyllytarkastaja- asentaja-koulutus.

Koulutustasolla 3 ovat yritysten ulkopuoliset asiantuntijat. Tämän tason koulutusta ei Suomessa tällä hetkellä anneta, vaan osaaminen on haettava ulkomailta.

”Tason 3 tarkastajia ovat minun lisäkseni kuormalavahyllystövalmistajien tekninen henkilöstö. He ovat omien tuotteidensa asiantuntijoita. Olen Suomen ainoa SEMA-koulutettu ammatillinen tarkastaja, Niskala sanoo.

Koulutettuja liian vähän

Työtehoseurassa on panostettu yritysten varasto- ja sisälogistiikan työturvallisuuden kehittämiseen jo vuosia.

”Työturvallisuus nähdään meillä laajana kokonaisuutena, jota kehittämällä voidaan vaikuttaa paitsi tapaturmien ehkäisyyn, myös työn tuottavuuteen ja viihtyvyyteen. Olemme kouluttaneet noin 200 ihmistä omissa hyllyturvallisuuskoulutuksissamme”, Niskala kertoo.

kuva

Työtehoseuran koulutus toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan tiloissa, koska markkinoilla on paljon erilaisia kuormalavahyllyjen valmistajia ja hyllystöillä on fyysisestikin eroja. Koulutettava saa koulutuksen juuri hänen yrityksessään käytössä olevaan hyllystöön.

”Järjestämme pari kertaa vuodessa myös Vantaan toimipisteessämme koulutuksia sellaisille henkilöille, joille koulutusta ei voida järjestää omassa varastossa”, Peräkylä sanoo.

Niskalan mukaan tämä on vain murto-osa tarpeesta. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos elokuussa 2022, kun logistiikan perustutkintoon tulee uudistuksen myötä kuormalavahyllyturvallisuus valinnaiseksi tutkinnonosaksi.

Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: TTS Työtehoseura

Mitä mieltä olit artikkelista?

rate 1 rate 2 rate 3 rate 4 rate 5

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje

mainos_850
mainos_886



Seuraa prometalli
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »