Kiertotalous on miljardien mahdollisuus

Helmikuussa Teknologiateollisuus ry julkaisi – ensimmäisenä Suomessa – koko toimialaa koskevan kiertotalousohjelman. Vuoteen 2035 ulottuvan ohjelman tavoitteina on auttaa yrityksiä luomaan kiertotaloudesta uudenlaista liiketoimintaa ja kasvua sekä kaksinkertaistaa materiaalitehokkuus ja kierrätysmateriaalien käyttö alan yrityksissä.

Kiertotalousohjelman tavoitteet painottavat luonnonvarojen kestävää käyttöä, vastuullista tuotantoa ja kiertotaloussuunnittelua sekä globaalin hiilikädenjäljen kasvattamista. Ohjelma on laadittu yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, jäsenyritysten edustajien ja konsultointiyhtiö Deloitten kanssa syksyllä 2021.

Ohjelma edistää osaltaan Suomen ja sen vientimaiden markkinavetoista siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Teknologiateollisuuden yritykset ovat avainasemassa globaaleiden kestävyyshaasteiden ratkaisijoina, koska toimiala edustaa yli puolta Suomen viennistä ja alalla on jo vahvoja näyttöjä kiertotalouteen perustuvasta liiketoiminnasta.

Suomen mittakaavassa kiertotaloudesta saatavan vuotuisen arvonlisän on arvioitu olevan 2–3 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, ja kiertotaloustoimilla voidaan kasvattaa bruttokansantuotetta 1–2 prosenttia. Euroopan tasolla arvonlisäpotentiaaliksi on samassa ajassa esitetty jopa 1 800 miljardia euroa.

Kiertotalousohjelmassa on todettu kiertotalousmahdollisuuksia olevan kaikilla päätoimialoilla, suunnittelusta ja konsultoinnista metallien jalostukseen.

Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Pirita Lindell toimii kiertotalousohjelman vetäjänä. Hänen mukaansa suomalaiset yritykset voivat ottaa merkittävän roolin globaalissa kiertotaloussiirtymässä kehittämällä ja tarjoamalla kiertotaloutta mahdollistavia ratkaisuja ympäri maailmaa. Näille ratkaisuille on pitkäaikaista osaamista tuotteiden elinkaariajattelussa, toiminnan tehostamisessa, materiaalitehokkuudessa sekä palveluliiketoiminnassa.

Yritysten näkövinkkelistä kiertotalous on tietenkin iso kasvun mahdollistaja ja samalla se vahvistaa Suomen taloutta, työllisyyttä sekä ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia talouteen tulevista materiaaleista on neitseellisiä – mikä on aivan liikaa.

Deloitten laatiman raportin mukaan lähes 40 prosentilla Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on hyvät tai erinomaiset mahdollisuudet tehdä kiertotaloussiirtymä. Ohjelman kartoittamisessa kyselyyn vastanneista yrityksistä 57 prosenttia näkee kiertotalouden joko mullistavana tai merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena, ja 77 prosentilla kiertotalous on osa strategiaa tai tulossa osaksi strategiaa lähitulevaisuudessa.

Yritykset näkevät, että resurssitehokkuus ja kierrätys, tuotteen elinkaaren pidentäminen ja uusiutuvuus tarjoavat kiertotaloussiirtymässä yrityksille suurimman potentiaalin. Kyselyn mukaan valmiutta siirtyä kiertotalousliiketoimintaan nostaisi erityisesti kysynnän kehittyminen sekä parempi kiertotalousosaaminen ja ymmärrys kiertotalouden hyödyistä.

Jotta kiertotalousohjelman tavoitteet onnistuvat, on tehtävä muutoksia sekä toimintaympäristössä, toimialatasolla että yksittäisissä yrityksissä.

Teknologiateollisuus on listannut avaintekijöitä, joiden varassa kiertotaloussiirtymä onnistuu tai kaatuu. Ensinnäkin tarvitaan riittävä rahoitus toimialan kestävän kehityksen mukaisten rakenteiden uudistamiseen ja yritystason muutokseen. Sekin tiedetään, että menestyjäyritykset investoivat muutokseen huomattavasti aiemmin kuin valtaosa markkinoiden toimijoista.

Strategiset yhteistyömallit ja kiertotalousekosysteemit ovat tärkeitä nekin. Onnistuakseen muutoksessa yritysten on sisällytettävä kiertotalousajattelu kaikkeen toimintaan sekä sisäisesti että toimitusketjussa. Lisäksi kiertotalousosaamista pitää tuntuvasti vahvistaa nykyisestä. Osaamisvajetta on yrityksissä mm. liiketoimintamalleihin, tuotesuunnitteluun ja valmistukseen, kierrätysmateriaalien käyttöön, materiaalivirtojen ja datan analysointiin sekä markkinointiin liittyvissä tehtävissä.

Isossa kuvassa tarvitaan myös kiertotaloudelle suotuisten markkinoiden ja kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittymistä. Kierrätysmateriaaleja ja jätteitä koskeva lainsäädäntö täytyy selkeyttää ja yhdenmukaistaa vähintään EU-tasolla, jotta yrityksillä on riittävä selkänoja myös tällä puolella.

Petri Charpentier