Kunnossapito
Tuotanto- ja työympäristö
Työ- ja koneturvallisuus
Työkalut ja tarvikkeet

Ympäristötyökaluja konepajoille

Kuva: Pixabay

Ympäristövastuullisuudesta on tullut kilpailuetu konepajoille ja usein jopa edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle. Maaliskuussa 2022 päättyneessä Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeessa on kehitetty pienille ja keskisuurille konepajoille helppokäyttöisiä ja ilmaisia työkaluja tähän tarpeeseen.

Metalliteollisuuden päämiesyritykset seuraavat ja raportoivat jo tuotteidensa ja tuotantonsa ympäristövaikutuksia, mutta kaikilla alihankkijoilla ei ole käytäntöjä ja työkaluja materiaali- ja hyödykevirtojensa seurantaan eikä tarvittavaa aineistoa tuotteiden ympäristövaikutusten laskentaan.

Keväällä 2021 käynnistyneessä Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeessa on lähdetty ratkaisemaan tätä ongelmaa. Hankkeessa on kehitetty pienille ja keskisuurille konepajoille työkaluja ympäristövaikutusten seurantaan ja raportointiin sekä resurssitehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Hankkeessa oli mukana kolme päämiesyritystä ja kahdeksan pilottikonepajaa.

”Tavoitteena on, että näiden työkalujen avulla konepajat voivat kehittää omaa ympäristöjohtamistaan sekä koota ja raportoida päämiehille niiden tarvitsemia ympäristötunnuslukuja tuotannostaan, Savon koulutuskuntayhtymän projektipäällikkö Kati Lundgren kertoo.

Kiertotalousosaamista konepajoille on Savon koulutuskuntayhtymän ja Savonia-ammattikorkeakoulun hanke, joka on yksi neljästä Sitran rahoittamasta kiertotalouden koulutuspilotista.

Vastuullisuus liiketoiminnan ytimessä ja edellytyksenä

Lähtökohtana hankkeelle olivat päämiesyritysten tarpeet. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden päämiesyritysten Ponssen, ANDRITZin ja ANDRITZ Warkaus Worksin kanssa.

Vastuullisuus on näiden päämiesyritysten toiminnan ytimessä: Ponssen visiona on olla vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani. Myös ANDRITZ Groupilla vastuullisuus on erittäin tärkeää: konsernin myynnistä jopa 45 prosenttia tulee kestävää kehitystä tukevista tuotteista ja teknologioista.

Alihankkijoiden ympäristövastuullisuuden merkitys toimitusketjussa korostuu jatkossa entistä enemmän. Päämiehelle ympäristövastuullisuus on yhä tärkeämpi kilpailutekijä, joka edellyttää koko arvoketjun eli myös alihankintaverkoston mukaan saamista. Alihankkijoidenkin täytyy osata laskea ja raportoida omat kasvihuonekaasupäästönsä, jos mielivät olla mukana toimitusketjussa.

Käytännöllisiä työkaluja ja kätevä tarkistuslista

Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeeseen valittiin mukaan kahdeksan pilottikonepajaa, jotka ovat mainittujen päämiesten alihankkijoita. Seitsemän alihankkijaa on varsinaisesti konepajoja ja yksi on huoltoa ja kunnossapitoa tekevä yritys.

”Kun päämies haluaa laskea valmistamansa tuotteen hiilijalanjäljen, he tarvitsevat myös alihankkijan osalta tiedot energian-, materiaalien- ja muista kulutuksista. Niille ei ollut vakiintunutta mittaristoa. Selvitimme hankkeessa, minkälaista mittaustietoa alihankkijoilta on saatavilla ja tämän kartoituksen pohjalta lähdimme rakentamaan työkaluja. Yhteistyössä yritysten kanssa olemme kehittäneet niitä eteenpäin mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja toimiviksi”, Lundgren kertoo.

Ensin tehtiin raakaversio, jota työstettiin eteenpäin kolmen konepajan testikokemusten perusteella.

”Yritimme sovittaa myös työkalun kielen konepajamaailman arkeen, jotta konepaja voi heti tunnistaa, että tuo käytäntö liittyy konepajan omiin käytäntöihin. Tavoitteena oli, että työkalujen avulla konepajat voivat kehittää omaa ympäristöjohtamistaan sekä koota ja raportoida päämiehille niiden tarvitsemia ympäristötunnuslukuja tuotannostaan”, Lundgren kertoo.

Konepajan keskeisten ympäristömittareiden laskemiseen on laadittu Excel-pohjainen laskentataulukko. Sen avulla konepaja voi laskea esimerkiksi oman toimintansa hiilijalanjäljen vuositasolla, raaka-aineen hukkaosuuden, jätteiden lajitteluasteen tai omilla aurinkopaneeleilla saavutettavat kasvihuonekaasujen päästövähennykset.

Näitä konepajan ympäristövaikutuksia kuvaavia mittaritietoja voidaan raportoida asiakkaille. Viestinnän tueksi konepajoille on laadittu muokattava ympäristöraporttipohja.

Avuksi on laadittu myös havainnollinen ja selkeä tarkistuslista. Siihen on koottu selkokielisesti keskeiset lainsäädännön asettamat vaatimukset ympäristöasioiden hallinnalle sekä muita resurssiviisaita käytäntöjä. Tarkistuslistoja on laadittu eri teemoista: ympäristöjohtamisesta, hankinnoista, varastoinnista, huollosta ja korjauksesta, materiaali- ja energiatehokkuudesta, kemikaaleista ja jätehuollosta.

ANDRITZ Warkaus Works aikoo hyödyntää hankkeessa kehitettyjä työkaluja myös oman konepajansa ympäristötyössä. Yritys kannustaa alihankkijoita työkalujen käyttöönottoon koko toimitusverkossaan.

12 resurssiviisasta käytäntöä

”Bonuksena hankkeessa tunnistimme 12 hyvää resurssiviisasta käytäntöä. Ne ovat tarkoituksella vähän eri tasoisia: osa on lähes kaikilla konepajoilla käytössä ja osa vasta edelläkävijöillä. Näistä käytännöistä teimme esimerkkikuvauksen oikean konepajan osalta. Hyödynsimme tässä pilottikonepajojamme” Lundgren kertoo.

Esimerkiksi liuotinpohjaisten jätemaalien tislaus oli käytössä useammallakin konepajalla. Liuotinpohjaisia jätemaaleja tislaamalla saadaan merkittävästi vähennettyä vaarallisen jätteen määrää pintakäsittelyä tekevillä konepajoilla. Tislausprosessissa alkuperäisestä liuottimesta erotellaan epäpuhtaudet, kuten hartsit, polymeerit, pigmentit, maalit ja öljyt. Samalle liuottimelle voidaan toistaa tislaus toistuvasti.

Resurssiviisaiden käytäntöjen kuvauksessa esitellään esimerkiksi iisalmelainen Metallityö Vainio Oy, jolla on käytössä jätemaalien tislaus kahdella 15 litran tislauslaitteistolla. Yrityksen ylijäämämaalit tislataan ja jäljelle jäävä kuiva-aine voidaan käsitellä sekajätteenä, jonka käsittely on edullisempaa kuin vaarallisen jätteen. Myös itse jätteen määrä pienenee.

Tislauksesta saadut liuottimet voidaan käyttää uudelleen toissijaisissa prosesseissa, kuten maalauslinjojen puhdistuksessa. Näin pesutinnerin hankintamäärät ja samalla VOCpäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Laitteiston maksaa itsensä takaisin jopa noin vuodessa.

Hankkeessa on esitelty myös nopeita isoja päästövähennystoimia. Esimerkiksi yksi konepajoista vaihtoi polttoöljylämmittimen ilmalämpöpumppuun.

”Yrityksen sähkönkulutus pysyi suurin piirtein ennallaan vaihdoksen jälkeen, mutta polttoöljyn kulutus putosi ihan marginaalisen pieneksi. Aivan kovimmilla pakkasilla jouduttiin vähän aikaa käyttämään lisälämmitystä” Lundgren kertoo.

Teksti: Jari Peltoranta

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje