Pintakäsittely
Rekrytointi ja koulutus
Robotiikka ja automaatio

Jauhemaalauksen suosio kasvaa pintakäsittelyssä

artikkelikuva: Jauhemaalauksen suosio kasvaa pintakäsittelyssä

KUVA: SPRAYTEC OY

Metalliteollisuuden tuotteita pintakäsitellään maalaamalla kahdesta eri syystä: korroosiosuojan saamiseksi ja esteettisistä syistä. Menetelminä käytetään perinteistä märkämaalausta sekä jauhemaalausta.

”Märkämaalauksen osuus on metalliteollisuudessa toistaiseksi selvästi jauhemaalausta suurempi, erityisesti korroosiomaalauksessa. Märkämaalit ovat kehittyneet viime vuosina kohti high solid -maaleja, eli liuottimien osuus pyritään samaan mahdollisimman vähäiseksi maaleissa. Toinen kehitys on vesipohjaiset märkämaalit ja niitä on koko ajan enemmän tarjolla. Näin saadaan maalista haihtuvia haitallisia orgaanisia VOC-yhdisteitä vähennettyä”, Spraytec Oy:n toimitusjohtaja Petrik Eklund toteaa.

Mikäli maalattavassa tuotteessa on esimerkiksi laakereita tai hydraulisylintereitä asennettuna jo valmiiksi, käytetään yleensä märkämaalausta, koska tiivisteet tai öljyt eivät kestä jauhemaalauksessa tarvittavaa kuumennusta.

”Arvioisin, että alalla myydään jauhemaalia noin 3,5–4 miljoonaa kiloa ja märkämaalia ehkä kymmenen miljoonaa kiloa vuodessa. Jauhemaalauksen osuus kasvaa kuitenkin koko ajan ja tulee todennäköisesti kasvamaan jatkossakin”, Eklund toteaa.

Jauhemaalauksella monia etuja

Jauhemaalauksella on puolellaan monia etuja, jotka vastaavat käynnissä olevien megatrendien vaatimuksiin. Jauhemaalauksessa käytetyt jauheet ovat ympäristöystävällisempiä kuin märkämaalit, koska jauheissa ei käytetä liuottimia. Jauhemaalauksessa ei myöskään vapaudu VOC-yhdisteitä ympäristöön. Sen lisäksi jauhe voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen, mikä on ympäristöystävällistä ja laskee samalla jauhemaalauksen kustannuksia.

”Jauhemaalauksen suurimmat edut liittyvät kuitenkin tuotteiden läpimenoaikaan, koska jauhemaalauksella pystytään korvaamaan märkämaalauksen parissa käytössä olevia monikerrosmaalausjärjestelmiä. Jauheella saavutetaan monesti yhdellä maalauskerralla saman tasoisia korroosiosuojaustasoja kuin monikerroksisella märkämaalauksella”, Eklund toteaa.

Robotiikka tulee

Yksi pintakäsittelyalan käynnissä oleva iso megatrendi on maalausrobotiikan lisääntyminen sekä jauhe- että märkämaalauksessa. Robottimaalauksessa on muun muassa selvästi pienempi maalihukka kuin perinteisillä automaatiojärjestelmillä.

”Pintakäsittely on kohtuullisen raskasta työtä, jota voidaan keventää virtuaalitodellisuutta ja robotiikkaa hyödyntämällä. Näin alalle on myös helpompi löytää uusia osaajia. Olemme Spraytecissa hankkineet myös VR-ohjelmointiin laitteet ja osaamisen”, Eklund sanoo.

Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen nopeuttaa robottien ohjelmoimista, mikä on merkittävä etu. Isommissa yrityksissä sitä on tehty jo muutamien vuosien ajan.

”ABBn Robotstudioon luodaan 3D-malli maalauskammiosta, ja kammioon tuodaan kolmiulotteinen malli maalattavasta kappaleesta. Kappaleelle tehdään virtuaalinen maalausohjelma ja ohjelman toimivuutta pystytään myös testaamaan virtuaalitodellisuudessa. Luonnollisesti kappaleen maalaus tehdään vielä todellisessa ympäristössä, josta saadaan palautetta mahdollista ohjelman muokkausta varten”, Eklund kertoo.

Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää myös uusien osaajien koulutuksessa. Oppilaille laitetaan VR-lasit päähän ja ohjain käteen, jolloin he pääsevät harjoittelemaan tuotteiden maalaamista virtuaalitodellisuudessa. Tämä helpottaa ja nopeuttaa oppimista.

kuva
”Pintakäsittelylinjasto on suuri kokonaisuus, jonka toiminnasta ja käytöstä pitäisi ymmärtää mahdollisimman hyvin, mikä on mahdollista ja mikä ei ole”, Spraytec Oy:n toimitusjohtaja Petrik Eklund toteaa.
KUVA: SPRAYTEC OY

Jauhemaalauksen koulutuksella kysyntää

Pintakäsittelylinjasto on monesti tehtaan suurin yksittäinen kone, johon yhdistetään monta eri prosessia.

”Kyseessä on suuri kokonaisuus, jonka toiminnasta ja käytöstä pitäisi ymmärtää mahdollisimman hyvin, mikä on mahdollista ja mikä ei ole. Mitä parempi yleistieto henkilökunnalla on yrityksen tarpeista, sitä paremmin yritys pystyy keskustelemaan tarpeistaan laitetoimituksessa”, Eklund sanoo.

Suomessa on hänen mukaansa viitisen kappaletta ammatillisia oppilaitoksia, joissa voi suorittaa pintakäsittelyn ammattitutkintoja.

Yksi jauhemaalausta opettavista oppilaitoksista on Ammattiopisto Tavastia, joka on kouluttanut pintakäsittelijöitä 2000-luvun alusta lähtien.

”Meiltä valmistuu vuosittain noin sata pintakäsittelyalan opiskelijaa. Jonakin vuonna jopa 70 prosenttia yrityksistä tulevista perustutkinnon suorittajista on ollut jauhemaalareita”, teollisen pintakäsittelyn opettaja Jari Välkkynen kertoo.

Suomessa on Välkkysen ja kollegansa Petri Pohjolan mukaan valtavasti pintakäsittelyosaamista, mutta on myös sitä, että maalataan vaan, mutta ei tiedetä miksi jotakin tehdään.

”Törmäämme kentällä siihen, että täsmälleen samat virheet toistuvat firmasta toiseen. Aika usein sellaisissa yrityksissä puuttuu ymmärrys esimerkiksi pintakäsittelystandardeista, joissa itseoppineet maalarit ovat siirtäneet osaamistaan työntekijältä toiselle perimätietona. Olemmekin koostaneet oman koulutuksemme sillä tavalla, että opetus perustuu pääasiassa pintakäsittelystandardeihin ja valtakunnallisen tutkinnon perusteisiin. Opetus on kuitenkin hyvin käytännönläheistä”, kouluttajat toteavat.

kuva
KUVA: AMMATTIOPISTO TAVASTIA

Pintakilta tulee yrityksiin

Ammattiopisto Tavastia on kehittänyt oman Pintakillaksi brändätyn alueellisen satelliittikoulutusjärjestelmänsä, jonka puitteissa koulutusta järjestetään suoraan yrityksissä. Opiskelijoiden ei tarvitse lähteä kouluun, vaan koulu tulee yrityksiin opettamaan. Kysyntää tälle on jo enemmän kuin siihen pystytään vastaamaan.

”Tarjoamme perustutkintoa, ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa. Meidän tuotteemme on helppo myydä, koska tämä on pääosin ilmainen koulutus yritykselle. Yritykset joutuvat sijoittamaan ainoastaan oppisopimusopiskelijan palkkaan”, Välkkynen kertoo.

Opiskelijat eivät ole aikaan vaan osaamiseen sidottuja. Tyypillisesti koulutus kestää vuodesta puoleentoista vuoteen. Koulutusryhmässä jokainen valmistuu omassa tahdissaan.

”Meillä on opettajaverkossamme osa-aikaisina opettajina joko yrittäjiä tai muita ammattilaisia, joilla on vankka käytännön kokemus. He saavat meiltä pedagogista koulutusta kurssien vetämiseen”, Välkkynen sanoo.

Ammattiylpeys ja laatu kasvavat

Välkkynen ja Pohjola ovat käytännössä huomanneet, että täydennyskoulutettavienkin osaaminen kasvaa merkittävästi koulutuksessa.

”Heille tulee ymmärrys siitä, miksi asioita tehdään. Sillä on iso merkitys tuotteen laadun kannalta. Laatu paranee, kun pintakäsittelijä alkaa oikeasti ymmärtää, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla. Laadun kannalta yksi isoimpia asioita on työntekijöiden kokema ammattiylpeyden kasvu, kun he ymmärtävät, mikä merkitys heidän työllään on ja mikä vaikutus sillä on tuotteen laatuun.”

Tyypillisessä ryhmässä on sekä perustason opiskelijoita ja mestaritutkintoa suorittavia opiskelijoita. Mestaritutkinnon suorittajilla on monta kertaa iso rooli koulutuksessa, koska he toimivat tavallaan tutoreina ryhmälle.

Teksti: Jari Peltoranta

Mitä mieltä olit artikkelista?

rate 1 rate 2 rate 3 rate 4 rate 5

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje

mainos_710
mainos_723
mainos_755



Seuraa prometalli
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »