mainos_615

Investoinnit & raaka-aineet (raaka-aineet)

Metallien saatavuusongelmat ovat uhka teollisuusyrityksille

artikkelikuva: Metallien saatavuusongelmat ovat uhka teollisuusyrityksille

Kuva: Pixabay

Eri metallien saatavuus ja materiaalien nopeat hintavaihtelut ovat aiheuttaneet jo vuosien ajan päänvaivaa etenkin metalli- ja elektroniikka-alan yrityksille. Esimerkiksi kuparin kohonneet hinnat ja teräksen kova kysyntä Kiinassa aiheuttavat teollisuudelle vakavia tuotanto-ongelmia sekä johtavat raaka-aineiden ja lopputuotteiden hintojen nopeaan nousuun.

Metallimateriaalien hinnat määräytyvät paljolti markkinatilanteen mukaan, mutta myös metallin laatu ja määrä vaikuttavat hintoihin.

Muun muassa kuparin hinta on ollut noususuunnassa jo pitkään, koska kuparin kysyntä kasvaa jatkuvasti. Hintakehitys on ollut keväästä 2020 lähtien samansuuntainen kuin vaikkapa vuoden 2007 nopeiden hinnannousujen aikana.

Globalisaatiossa on monia riskejä

Tällaiset metallien hinnannousut ovat johtuneet esimerkiksi siitä, että Kiinan talous on taas kasvussa ja että kupariraakaaineella on ollut toimitushäiriöitä. Kiinan kasvava teollisuustuotanto on tehnyt maasta maailman suurimman kuparin käyttäjän.

Myös vaikkapa teräksen hinta on kohonnut ja saatavuus heikentynyt osin samasta syystä. Toisaalta syitä on muitakin.

Muun muassa globaalit kuljetusketjut voivat aiheuttaa tuotantolinjoilla viivästyksiä ja pulaa materiaaleista. Kun esimerkiksi suurikokoisen konttialuksen karilleajo tukki Suezin kanavan useiksi viikoiksi, tuotteiden ja materiaalien kansainvälisiin merikuljetuksiin tuli pitkäksi aikaa viivästyksiä, joista on haittaa teollisuudelle vielä kanavan avautumisen jälkeenkin.

Lisäksi vaikkapa kierrätysmetallien saatavuudessa on ollut paljon vaihtelua. Siksi muun muassa betoniteräksen hinta on vuoroin noussut ja laskenut jopa kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa.

Teräksen viimeaikainen poikkeuksellinen hinnannousu yllätti monet suomalaisyritykset, joten materiaalipula on ajanut metalliteollisuuden toimijoita vaikeaan tilanteeseen. On arvioitu, että pahentuessaan materiaalipula voi jopa jarruttaa koko talouden toipumista koronakriisistä.

Tehtaita suljettiin – varastot tyhjenivät

Itse asiassa koronapandemia on ollut keskeinen syy siihen, että metallien hinnan ja saatavuuden ongelmat ovat viime aikoina olleet ennennäkemättömiä.

”Kun koronakriisi iski, sekä metallien käyttäjät että tuottajat sulkivat tehtaitaan. Kriisi vaikutti kaikkiin metalleihin ja muihinkin rakennusmateriaaleihin, joten myös rakentaminen hidastui”, kertoo Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

kuva
”Joistakin metalleista on ollut pulaa muista syistä kuin koronan takia. Esimerkiksi sähköautojen tuotannon nopea lisääntyminen on voimakkaasti lisännyt litiumin ja muiden akkumetallien kysyntää”, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen mainitsee.
KUVA: JARI HÄRKÖNEN

Metallien kysynnän poikkeuksellisesta vähenemisestä oli Järvisen mukaan nähty joitakin viitteitä jo vuonna 2019, ennen pandemian alkamista.

”Nyt taas kysyntä kasvaa voimakkaasti. Kysyntää syntyi, kun varsinkin Kiina alkoi lisätä teollisuustuotantoaan ja sen jälkeen muutkin maat.”

”Korona-aikana varastot olivat kuitenkin tyhjentyneet ja tehtaat ajettu alas, joten materiaaleista alkoi tulla pulaa: metallirikasteista, mikroelektroniikan komponenteista ja raaka-aineista, koboltista, nikkelistä ja jopa puusta”, Järvinen selittää.

”Tästä syystä hinnat nousivat, ja materiaalien ja lopputuotteiden toimitusajat pitenivät.”

Nyt muun muassa rakennusteollisuuden aikatauluihin tulee viivytyksiä siitä, että erilaisten alihankintana tilattujen koneiden toimitusajat voivat tätä nykyä olla kolmin- tai nelinkertaisia aiempaan verrattuna. Rakennuttajat joutuvat etsimään laitteille korvaavia toimittajia, jotta talot saataisiin valmistumaan edes jokseenkin ajallaan.

Erikoismetallit "kiven alla"

Nyttemmin markkinatilanne on jo vähitellen normalisoitumassa monien metallimateriaalien osalta.

Silti pula muun muassa mikropiireissä tarvittavista erikoismetalleista haittaa edelleen varsinkin elektroniikka- ja autoteollisuutta.

”Joistakin metalleista on ollut pulaa muista syistä kuin koronan takia. Esimerkiksi sähköautojen tuotannon nopea lisääntyminen on voimakkaasti lisännyt litiumin ja muiden akkumetallien kysyntää”, Järvinen mainitsee.

”Tähän kysyntään on vaikea vastata, koska tiukentuneiden säädösten takia monissa maissa on nykyään melko hankalaa avata uusia kaivoksia. Maaperässä metalleja kyllä olisi.”

Toisaalta Kiina on viime vuosina voimakkaasti lisännyt investointejaan muun muassa Silkkitie-hankkeensa yhteydessä sellaisiin Afrikan maihin, joissa tuotetaan niin sanottuja harvinaisia metalleja. Niinpä suuri osa niistä saattaa päätyä Kiinan teollisuuden käyttöön.

Länsimaissa on viime aikoina pyritty lisäämään metallien kierrätystä. Euroopan maissa kierrätysraaka-aineiden osuus metallimateriaaleista on keskimäärin 40 prosenttia, siis jo enemmän kuin muualla maailmassa.

kuva
Kuva: Pixabay

Järvisen arvion mukaan kierrätys ei kuitenkaan riitä poistamaan koko ongelmaa.

”Kierrätysmetallit ovat enemmänkin pitkän aikavälin ratkaisu. Metallien tarjonta on suppeampaa kuin kysyntä.”

”Vaikka metalleille olisi tarvetta juuri nyt, kierrätyksestä metalleja saadaan laajalti käyttöön vasta vuosien kuluttua. On arvioitu, että esimerkiksi teräksen osalta kierrätysmetallien kysyntä ja tarjonta saavuttavat tasapainon vasta vuoden 2070 tienoilla”, sanoo Järvinen.

Markkinaongelmia kaikissa maanosissa

Tyypillisesti maailmanlaajuiset toimitusketjut ja niiden häiriötilanteet vaikuttavat metallien saatavuuteen. Puute materiaaleista voi monilla aloilla vaikuttaa kaikkeen tuotantoon, niin alihankintayrityksillä kuin lopputuotteiden valmistajilla.

”Esimerkiksi Metallinjalostajat ry:n jäsenyritysten tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin”, Järvinen arvioi.

”Kun koronakriisi iski, sekä metallien käyttäjät että tuottajat sulkivat tehtaitaan.

”Metalliraaka-aineista näille tuottajayrityksille suunnilleen 30 prosenttia hankitaan Suomesta ja loput ulkomailta, muun muassa metallipörsseistä.”

Metallien saatavuuden vaikutukset Suomen konepajoille ovat paljolti yrityskohtaisia.

”Saatavuusongelmat vähintäänkin pidentävät toimitusaikoja ja nostavat hintoja. Sama kehitys näkyy Suomen ulkopuolellakin.”

Hiljattain esimerkiksi rautarikasteen hinta kaksinkertaistui parin kuukauden aikana, ja tämä vaikutti heti teräksen myyntihintoihin. Euroopassa suljettiin useita auto- ja terästehtaita.

Keväällä 2021 Suomessa muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto keskeytyi viikoksi raaka-ainepulan takia.

”Koronapandemian vaikutus markkinoihin on ollut kaiken kaikkiaan hyvin erikoinen tilanne. En muista pitkän urani ajalta mitään vastaavaa”, Järvinen sanoo.

”Aiemmin eri maanosien metallimarkkinat toimivat hieman eri tahtiin, mutta nyt samankaltaista teollisuustuotannon kannalta ongelmallista kehitystä tapahtui kaikkialla lähes samanaikaisesti.”

Teksti: Ari Mononen

Mitä mieltä olit artikkelista?

rate 1 rate 2 rate 3 rate 4 rate 5

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje

mainos_525
mainos_499



Seuraa prometalli
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »