Palveluliiketoiminta
Rekrytointi ja koulutus
"Parkanon malli" vetää lukiolaisetkin metallioppiin
Supersteelin toimitusjohtaja Janne Holma sai idean lukiokurssista, joka vihkii nuoria modernien konepajojen maailmaan
Konepajoilla ympäri Suomen on ongelma: nuoria ei kiinnosta metalliala. Ongelma polttelee aina siinä määrin, että alan toimijat toimivat yhteistyössä houkutellakseen nuoria ainakin tutustumaan toimialaan. Etenkin paikkakunnilla, joiden elinvoima on pitkälti kiinni pk-konepajojen menestyksestä, tehdään nyt hartiavoimin töitä, jotta metalliin saadaan jatkuvuutta.
Yksi edelläkävijäseuduista on Parkano, jossa on jo pitkään
tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten
välillä. Paikalliset pajat ovat esimerkiksi lahjoittaneet läppäreitä
ja luvanneet kesätyöpaikkoja kone- ja tuotantotekniikan
ammattiopinnot
aloittaville amislaisille.
Enemmänkin voisi tehdä, pohti parkanolaisen metalliyritys
Supersteelin toimitusjohtaja Janne Holma. Hän
mietti, että ammattikoululaisten lisäksi olisi syytä aktivoida
myös lukiolaisia. Myös lukiolaisille pitäisi viedä ”metallisanomaa”,
koska lukion jälkeen moni valkolakki miettii,
hakeutuisiko alan opintoihin. Miettiminen ei kuitenkaan
useinkaan johda tuloksiin, koska nuorilla ei ole mitään
mielikuvaa siitä, millaista työtä konepajalla edes tehdään.
”Ajattelin yksinkertaisesti, että voisiko lukiolaisia innostaa
alalle jonkinlaisen kurssin avulla”, Holma kertoo.
”Meille on elintärkeää, että saamme kontaktin tulevaisuuden tekijöihin ja herätämme kiinnostusta teknologia-alaan. Konepajat tarvitsevat myös korkeakoulutettuja osaajia”, Supersteelin toimitusjohtaja Janne Holma toteaa.
Kuva: Supersteel
Pilottikurssilla tusina lukiolaista
Holma esitti ajatuksensa Parkanon seudun koulutuksen
kehittämisryhmässä ja sen pohjalta syntyi lukiolaisille räätälöity
kurssi ’Teknologiassa on KOMEa tulevaisuus’.
Kurssi toteutettiin koronakevään 2021 aikana Parkanon
kaupungin lukiossa koulutuskuntayhtymä Saskyn ja
paikallisten teknologiayritysten yhteistyönä. Supersteelin
lisäksi mukana olivat Fennosteel, Suomen Tekojää ja
Kopar.
Pilottikurssille otettiin mukaan 12 lukion toisen vuoden
opiskelijaa, jotka saivat oman nimikkoyrityksen, jonka toimintaan
erityisesti perehdyttiin. Paikalliset teknologiayritykset
olivat mukana kurssin suunnittelussa ja tarjosivat lukiolaisille
oppimisympäristöjä ja ohjausta.
Kurssilla opiskeltiin esimerkiksi 3D-tulostusta, koneiden
ohjelmointia ja levytöitä. Kurssisisältöön kuului myös insinöörin
työhön tutustuminen.
Opettajina toimivat Parkanon yläkoulun teknisen työn
opettaja sekä Ammatti-instituutti Iisakin kone- ja tuotantotekniikan
opettajat. Opetusta järjestettiin yritysten tilojen
lisäksi Koulukampus Kaarnassa ja Ammatti-instituutti Iisakissa.
Panosta tulevaisuuteen!
Lukion teknokurssi oli ilmeisesti ensimmäinen laatuaan
koko maassa. Pilotin suunnittelu ja toteutus vaati luonnollisesti
useamman
työntekijän työaikaa Supersteelillä – mutta
Holman mukaan panostus kannatti.
”Meille on elintärkeää, että saamme kontaktin tulevaisuuden
tekijöihin ja herätämme kiinnostusta teknologia-
alaan. Konepajat tarvitsevat myös korkeakoulutettuja
osaajia”, Holma toteaa ja vakuuttaa, että yritys haluaa
jatkossakin edesauttaa nuoria hakeutumaan alalle.
”Toimintaamme tutustuneet lukiolaiset sanoivat, että kokemus oli silmiä avaava.
”Viime aikoina Supersteel on saanut rekrytoitua hyvin
myös nuorempia osaajia – mutta meidän on aina katsottava
eteenpäin. Tilastojen valossa on selvää, että tulevina
vuosina tulee kova pula ammattitaitoisesta porukasta.”
Katsaus 2020-luvun konepajaan
Kurssin kohdalla koronatilanne heitti kapuloita rattaisiin siten,
että osa opinnoista piti toteuttaa etänä, mutta tästä huolimatta
palaute sekä nuorilta että yrityksiltä oli hyvää. Idean isä Janne
Holma on tyytyväinen pilottiin – ja uskoo, että jatkoa seuraa.
”Meidän toimintaamme tutustuneet lukiolaiset sanoivat,
että kokemus oli silmiä avaava. Arvelen, että nuorilla on nyt
paljon realistisempi kuva siitä, mitä metallialan yrityksessä ylipäänsä
tapahtuu – ja kun on tietoa, voi tehdä järkevämpiä
päätöksiä esimerkiksi kouluttautumisen ja uravalintojen suhteen.”
Supersteelilla lukiolaiset tekivät mm. erilaisia mittauksia
mikrometrillä ja tarkastivat kappaleita. Holma kertoi tietoiskussaan
opiskelijaryhmälle teknologia-alasta: mm. mitkä ovat
alan näkymät ja työmahdollisuudet tällä hetkellä? Minne toimiala
on menossa? Paljonko alalla voi tienata ja millaisia erilaisia
työtehtäviä alalla on?
”Äiti oli ihan hakoteillä”
Holman mukaan lukiolaisten lassoaminen metallin piiriin on
vain yksi osa rekrystrategiaa. Supersteel ja muut paikalliset
alan yritykset ovat esimerkiksi kutsuneet nuorten vanhempia
”vanhempainiltoihin”, joissa on kerrottu faktoja modernista
metalliteollisuudesta.
”Aivan hyvin voisi olla sukupuolijakauma tasan, puolet miehiä ja puolet naisia.
”Monelle vanhemmalle on voinut jäädä sellainen hyvin
70- tai 80-lukulainen kuva konepajasta aika ankeana työpaikkana. Jos oma mielikuva metallialasta on päivittämättä, ei
alaa varmasti suosittele jälkikasvullekaan.”
Vanhempainilloille on ollut tarvetta, kun takavuosina
ammattikoulunkin metallipuolen hakijamäärät nuupahtivat – ja
paikalliset toimijat päättivät tehostaa viestintää, mikä on nostanut
hakijoiden lukumäärää. ”Vanhemmille suunnattu viesti
on uponnut otolliseen maaperään”, uskoo Holma.
Naisten aika koittaa?
Jos Holma voisi korjata yhden asian rekrytointiin liittyen, niin
se olisi naisten vähäisyys alalla.
”Naiset ovat meillä käyttämätön reservi ja aivan suotta”,
hän toteaa ja haastaa: miksei pajoilla ole puolet miehiä ja
puolet naisia?
”Aivan hyvin voisi olla sukupuolijakauma tasan”, Holma
toteaa ja huomauttaa, että ajatukset siitä, että metallialalla tarvitaan
jotain ”voimamiehiä” ovat aikansa eläneitä.
Kesätöitä parkanolaiset pajat ovat aina järjestäneet alan
opiskelijoille varsin hyvin. Supersteelilläkin on vankka perinne
kesätöiden tarjoamisesta paikalliselle nuorisolle – ja kesällä
2021 kesätöissä oli 10 nuorta.
”Osa vähän vanhemmista nuorista oli meillä hommissa
koko kesän ja nuorempia oli sitten töissä pienempiä pätkiä”,
kertoo elokuussa haastateltu Holma.
Voimansiirron eliittiä
Supersteel on voimansiirtoon erikoistunut konepaja, joka tekee
laadukkaita, räätälöityjä metallituotteita. Lisäksi yritys tarjoaa
alihankintapalveluja, jotka liittyvät mm. hitsaukseen, raskaaseen
koneistukseen, kokoonpanoon ja pintakäsittelyyn.
Holma kertoo, että Supersteelin tiloissa on tehty erilaisia
konepajatöitä jo lähes 60 vuotta. Töissä on tällä hetkellä
63 henkeä.
Supersteelin valttina on isot tilat, nostokapasiteetti ja monipuolinen
konekanta – näillä eväillä voidaan valmistaa mittaviakin
komponentteja.
”Pystymme reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin nopeasti ja
joustavasti.”
Hammastettuja komponentteja laidasta laitaan
Supersteel suunnittelee ja valmistaa mekaanisen voimansiirron
komponentteja ja asiakasräätälöityjä voimansiirtoratkaisuja
mm. prosessi-, paperi-, kaivos- ja meriteollisuuteen.
Tuotteet ovat tyypillisesti hammastettuja komponentteja:
hammaspyöriä, hammaskehiä, hammasakseleita ja hammaskytkimiä.
”Uusia voimansiirtoratkaisuja kehitetään yhteistyössä
asiakkaiden
kanssa”, Holma kertoo.
Digiaallossa mukana
Digitalisaation merkitys ymmärretään Supersteelissa, vaikka
yritys ei sinänsä edustakaan mitään IoT-kehityksen kärkeä.
”Me keskitymme niin paljon voimansiirtoon, jossa itse tuotteet
eivät sisällä, ainakaan toistaiseksi, digiä yhtä paljon kuin
muilla toimialoilla”, toteaa Holma. Hänen mukaansa data – ja
sen kerääminen ja hyödyntäminen tuotannossa mitä moninaisimmin
keinoin – on silti tulevaisuutta metallialalla.
”Pitäisi olla ainakin valmius kerätä kattavasti dataa, jonka
paras käyttötarkoitus paljastuu ehkä myöhemmin”, Holma
toteaa ja huomauttaa, että toimitusketjujen integraation yhä
jatkuessa tarvitaan notkeaa dataa, jonka avulla ketjuja alati
optimoidaan.
”Data auttaa meitä karsimaan turhat pois”, hän toteaa.
Korona ei iskenyt kanveesiin
Janne Holma aloitti toimitusjohtajana samaan aikaan kun
koronakriisi iski päälle – ja pakko on kysyä: millaiseen pyöritykseen
uusi toimari on joutunut? – Holma myöntää, että
Covid on tuonut firman johtamiseen tietyn ”lisämausteen”.
”Alussa korona kuritti meitä lujaa, mutta siitä noustaan jo.
Vaikean viime vuoden jälkeen tilauskanta on kasvanut ja nyt
näyttäisi siltä, että vuodesta 2021 tulee meille ennätysvuosi liikevaihdolla
mitattuna.”
Myös investoinnit ovat reilassa: uudesta sorvista tehtiin
kaupat keväällä ja sitä odotetaan saapuvaksi hallille syksyllä.
Vientiä yrityksellä on mm. Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja Eurooppaan
ja tähän puoleen panostetaan jatkossakin.
”Suoraa vientiä meillä on noin 25 % liikevaihdosta. Jos
taas ajatellaan epäsuoraa vientiä, niin kyllä varmaan 95 %
meidän valmistamistamme tuotteista päätyy ulkomaille.”
Tiimi vahvassa vedossa
Toimitusjohtaja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen – ja tietää,
että menestys taotaan koko tiimin voimin.
”Viisaus ei asu yhdessä päässä. Kun porukalla tehdään,
päästään parhaisiin tuloksiin”, hän kuittaa ja kertoo, että
Supersteelilla on erittäin ammattitaitoista työvoimaa.
Holman mukaan yrityksen ”perussetti” on nyt niin hyvässä
kunnossa, että seuraavaksi haetaan tuntuvaa kasvua.
”Lisää volyymia, tietenkin.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Jeswin Thomas / Unsplash
