mainos_615

Palveluliiketoiminta
Rekrytointi ja koulutus

"Parkanon malli" vetää lukiolaisetkin metallioppiin

Supersteelin toimitusjohtaja Janne Holma sai idean lukiokurssista, joka vihkii nuoria modernien konepajojen maailmaan

artikkelikuva:

Konepajoilla ympäri Suomen on ongelma: nuoria ei kiinnosta metalliala. Ongelma polttelee aina siinä määrin, että alan toimijat toimivat yhteistyössä houkutellakseen nuoria ainakin tutustumaan toimialaan. Etenkin paikkakunnilla, joiden elinvoima on pitkälti kiinni pk-konepajojen menestyksestä, tehdään nyt hartiavoimin töitä, jotta metalliin saadaan jatkuvuutta.

Yksi edelläkävijäseuduista on Parkano, jossa on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Paikalliset pajat ovat esimerkiksi lahjoittaneet läppäreitä ja luvanneet kesätyöpaikkoja kone- ja tuotantotekniikan ammattiopinnot aloittaville amislaisille.

Enemmänkin voisi tehdä, pohti parkanolaisen metalliyritys Supersteelin toimitusjohtaja Janne Holma. Hän mietti, että ammattikoululaisten lisäksi olisi syytä aktivoida myös lukiolaisia. Myös lukiolaisille pitäisi viedä ”metallisanomaa”, koska lukion jälkeen moni valkolakki miettii, hakeutuisiko alan opintoihin. Miettiminen ei kuitenkaan useinkaan johda tuloksiin, koska nuorilla ei ole mitään mielikuvaa siitä, millaista työtä konepajalla edes tehdään.

”Ajattelin yksinkertaisesti, että voisiko lukiolaisia innostaa alalle jonkinlaisen kurssin avulla”, Holma kertoo.

supersteel
”Meille on elintärkeää, että saamme kontaktin tulevaisuuden tekijöihin ja herätämme kiinnostusta teknologia-alaan. Konepajat tarvitsevat myös korkeakoulutettuja osaajia”, Supersteelin toimitusjohtaja Janne Holma toteaa.
Kuva: Supersteel

Pilottikurssilla tusina lukiolaista

Holma esitti ajatuksensa Parkanon seudun koulutuksen kehittämisryhmässä ja sen pohjalta syntyi lukiolaisille räätälöity kurssi ’Teknologiassa on KOMEa tulevaisuus’.

Kurssi toteutettiin koronakevään 2021 aikana Parkanon kaupungin lukiossa koulutuskuntayhtymä Saskyn ja paikallisten teknologiayritysten yhteistyönä. Supersteelin lisäksi mukana olivat Fennosteel, Suomen Tekojää ja Kopar.

Pilottikurssille otettiin mukaan 12 lukion toisen vuoden opiskelijaa, jotka saivat oman nimikkoyrityksen, jonka toimintaan erityisesti perehdyttiin. Paikalliset teknologiayritykset olivat mukana kurssin suunnittelussa ja tarjosivat lukiolaisille oppimisympäristöjä ja ohjausta.

Kurssilla opiskeltiin esimerkiksi 3D-tulostusta, koneiden ohjelmointia ja levytöitä. Kurssisisältöön kuului myös insinöörin työhön tutustuminen.

Opettajina toimivat Parkanon yläkoulun teknisen työn opettaja sekä Ammatti-instituutti Iisakin kone- ja tuotantotekniikan opettajat. Opetusta järjestettiin yritysten tilojen lisäksi Koulukampus Kaarnassa ja Ammatti-instituutti Iisakissa.

Panosta tulevaisuuteen!

Lukion teknokurssi oli ilmeisesti ensimmäinen laatuaan koko maassa. Pilotin suunnittelu ja toteutus vaati luonnollisesti useamman työntekijän työaikaa Supersteelillä – mutta Holman mukaan panostus kannatti.

”Meille on elintärkeää, että saamme kontaktin tulevaisuuden tekijöihin ja herätämme kiinnostusta teknologia- alaan. Konepajat tarvitsevat myös korkeakoulutettuja osaajia”, Holma toteaa ja vakuuttaa, että yritys haluaa jatkossakin edesauttaa nuoria hakeutumaan alalle.

”Toimintaamme tutustuneet lukiolaiset sanoivat, että kokemus oli silmiä avaava.

”Viime aikoina Supersteel on saanut rekrytoitua hyvin myös nuorempia osaajia – mutta meidän on aina katsottava eteenpäin. Tilastojen valossa on selvää, että tulevina vuosina tulee kova pula ammattitaitoisesta porukasta.”

Katsaus 2020-luvun konepajaan

Kurssin kohdalla koronatilanne heitti kapuloita rattaisiin siten, että osa opinnoista piti toteuttaa etänä, mutta tästä huolimatta palaute sekä nuorilta että yrityksiltä oli hyvää. Idean isä Janne Holma on tyytyväinen pilottiin – ja uskoo, että jatkoa seuraa.

”Meidän toimintaamme tutustuneet lukiolaiset sanoivat, että kokemus oli silmiä avaava. Arvelen, että nuorilla on nyt paljon realistisempi kuva siitä, mitä metallialan yrityksessä ylipäänsä tapahtuu – ja kun on tietoa, voi tehdä järkevämpiä päätöksiä esimerkiksi kouluttautumisen ja uravalintojen suhteen.”

Supersteelilla lukiolaiset tekivät mm. erilaisia mittauksia mikrometrillä ja tarkastivat kappaleita. Holma kertoi tietoiskussaan opiskelijaryhmälle teknologia-alasta: mm. mitkä ovat alan näkymät ja työmahdollisuudet tällä hetkellä? Minne toimiala on menossa? Paljonko alalla voi tienata ja millaisia erilaisia työtehtäviä alalla on?

supersteel

”Äiti oli ihan hakoteillä”

Holman mukaan lukiolaisten lassoaminen metallin piiriin on vain yksi osa rekrystrategiaa. Supersteel ja muut paikalliset alan yritykset ovat esimerkiksi kutsuneet nuorten vanhempia ”vanhempainiltoihin”, joissa on kerrottu faktoja modernista metalliteollisuudesta.

”Aivan hyvin voisi olla sukupuolijakauma tasan, puolet miehiä ja puolet naisia.

”Monelle vanhemmalle on voinut jäädä sellainen hyvin 70- tai 80-lukulainen kuva konepajasta aika ankeana työpaikkana. Jos oma mielikuva metallialasta on päivittämättä, ei alaa varmasti suosittele jälkikasvullekaan.”

Vanhempainilloille on ollut tarvetta, kun takavuosina ammattikoulunkin metallipuolen hakijamäärät nuupahtivat – ja paikalliset toimijat päättivät tehostaa viestintää, mikä on nostanut hakijoiden lukumäärää. ”Vanhemmille suunnattu viesti on uponnut otolliseen maaperään”, uskoo Holma.

Naisten aika koittaa?

Jos Holma voisi korjata yhden asian rekrytointiin liittyen, niin se olisi naisten vähäisyys alalla.

”Naiset ovat meillä käyttämätön reservi ja aivan suotta”, hän toteaa ja haastaa: miksei pajoilla ole puolet miehiä ja puolet naisia?

”Aivan hyvin voisi olla sukupuolijakauma tasan”, Holma toteaa ja huomauttaa, että ajatukset siitä, että metallialalla tarvitaan jotain ”voimamiehiä” ovat aikansa eläneitä.

Kesätöitä parkanolaiset pajat ovat aina järjestäneet alan opiskelijoille varsin hyvin. Supersteelilläkin on vankka perinne kesätöiden tarjoamisesta paikalliselle nuorisolle – ja kesällä 2021 kesätöissä oli 10 nuorta.

”Osa vähän vanhemmista nuorista oli meillä hommissa koko kesän ja nuorempia oli sitten töissä pienempiä pätkiä”, kertoo elokuussa haastateltu Holma.

Voimansiirron eliittiä

Supersteel on voimansiirtoon erikoistunut konepaja, joka tekee laadukkaita, räätälöityjä metallituotteita. Lisäksi yritys tarjoaa alihankintapalveluja, jotka liittyvät mm. hitsaukseen, raskaaseen koneistukseen, kokoonpanoon ja pintakäsittelyyn.

Holma kertoo, että Supersteelin tiloissa on tehty erilaisia konepajatöitä jo lähes 60 vuotta. Töissä on tällä hetkellä 63 henkeä.

Supersteelin valttina on isot tilat, nostokapasiteetti ja monipuolinen konekanta – näillä eväillä voidaan valmistaa mittaviakin komponentteja.

”Pystymme reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.”

Hammastettuja komponentteja laidasta laitaan

Supersteel suunnittelee ja valmistaa mekaanisen voimansiirron komponentteja ja asiakasräätälöityjä voimansiirtoratkaisuja mm. prosessi-, paperi-, kaivos- ja meriteollisuuteen.

Tuotteet ovat tyypillisesti hammastettuja komponentteja: hammaspyöriä, hammaskehiä, hammasakseleita ja hammaskytkimiä.

”Uusia voimansiirtoratkaisuja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa”, Holma kertoo.

Digiaallossa mukana

Digitalisaation merkitys ymmärretään Supersteelissa, vaikka yritys ei sinänsä edustakaan mitään IoT-kehityksen kärkeä.

”Me keskitymme niin paljon voimansiirtoon, jossa itse tuotteet eivät sisällä, ainakaan toistaiseksi, digiä yhtä paljon kuin muilla toimialoilla”, toteaa Holma. Hänen mukaansa data – ja sen kerääminen ja hyödyntäminen tuotannossa mitä moninaisimmin keinoin – on silti tulevaisuutta metallialalla.

”Pitäisi olla ainakin valmius kerätä kattavasti dataa, jonka paras käyttötarkoitus paljastuu ehkä myöhemmin”, Holma toteaa ja huomauttaa, että toimitusketjujen integraation yhä jatkuessa tarvitaan notkeaa dataa, jonka avulla ketjuja alati optimoidaan.

”Data auttaa meitä karsimaan turhat pois”, hän toteaa.

Korona ei iskenyt kanveesiin

Janne Holma aloitti toimitusjohtajana samaan aikaan kun koronakriisi iski päälle – ja pakko on kysyä: millaiseen pyöritykseen uusi toimari on joutunut? – Holma myöntää, että Covid on tuonut firman johtamiseen tietyn ”lisämausteen”.

”Alussa korona kuritti meitä lujaa, mutta siitä noustaan jo. Vaikean viime vuoden jälkeen tilauskanta on kasvanut ja nyt näyttäisi siltä, että vuodesta 2021 tulee meille ennätysvuosi liikevaihdolla mitattuna.”

Myös investoinnit ovat reilassa: uudesta sorvista tehtiin kaupat keväällä ja sitä odotetaan saapuvaksi hallille syksyllä. Vientiä yrityksellä on mm. Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja Eurooppaan ja tähän puoleen panostetaan jatkossakin.

”Suoraa vientiä meillä on noin 25 % liikevaihdosta. Jos taas ajatellaan epäsuoraa vientiä, niin kyllä varmaan 95 % meidän valmistamistamme tuotteista päätyy ulkomaille.”

Tiimi vahvassa vedossa

Toimitusjohtaja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen – ja tietää, että menestys taotaan koko tiimin voimin.

”Viisaus ei asu yhdessä päässä. Kun porukalla tehdään, päästään parhaisiin tuloksiin”, hän kuittaa ja kertoo, että Supersteelilla on erittäin ammattitaitoista työvoimaa.

Holman mukaan yrityksen ”perussetti” on nyt niin hyvässä kunnossa, että seuraavaksi haetaan tuntuvaa kasvua.

”Lisää volyymia, tietenkin.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Jeswin Thomas / Unsplash

Mitä mieltä olit artikkelista?

rate 1 rate 2 rate 3 rate 4 rate 5

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje

mainos_499
mainos_525



Seuraa prometalli
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »