Logistiikka (sisälogistiikka)
Materiaalinkäsittely

Trukkeja joka lähtöön

Konepajojen ja muun teollisuuden materiaalinkäsittelyssä tarvitaan usein trukkeja, joilla tavaraa haetaan ehkä korkeiden varastojen ylimmiltäkin hyllyiltä ja siirretään jopa pitkiä matkoja laajalla tehdasalueella. Yhdistelmätrukeilla pystytään monenlaisiin töihin, mutta tyypillisesti trukkeja hankitaan ja varustellaan nimenomaan tietynlaisia työvaiheita ja käyttöolosuhteita varten.

Teollisuuden materiaalivirrat ovat muuttaneet paljolti muotoaan viime vuosikymmeninä. Tehtaat eivät välttämättä enää valmista tai varastoi ainakaan kaikkia tuotteiden osia tai materiaaleja itse. Varastot ja varastointikustannukset halutaan pitää mahdollisimman pieninä.

Jos tehtaan tuotanto on kansainvälistä – kuten esimerkiksi monilla Euroopan autotehtailla on –, osia voidaan tuoda suoraan valmistusprosessiin lähialueen eri maista tai kauempaakin ulkomailta.

Trukki

Vaikka tuotanto ja varastointi sijaitsisivat etäällä toisistaan, materiaalinkäsittelyn keskeinen periaate on entisellään: osat on kerättävä varastosta ja kuljetettava valmistuslinjalle.

Ainakin jossakin on siis varastohalleja, joissa trukit keräävät erilaisia osia ja siirtävät niitä kohti tuotantolinjaa. Tehtailla trukit hakevat osia lähivarastosta tai rekan lavalta ja vievät ne oikeaan paikkaan.

Varastojen hyllyissä on usein esimerkiksi viivakoodi- tai transponderitunnisteita, joilla voidaan seurata ja helpottaa tuotteiden keräilyä varastosta. Trukeissa oleva elektroniikka lukee tunnisteet ja lähettää tietoa varastonhallinnan tai logistiikan tietojärjestelmiin. Tällöin pysytään myös ajan tasalla eri tuotteiden menekistä ja todellisesta varastotilanteesta.

Jotkut uudet varastot saattavat olla täysautomaattisia, jolloin niissä ei käytetä trukkeja lainkaan. Tavarat liikkuvat tällaisissa varastoissa paikasta toiseen automaattiohjauksella, esimerkiksi putki- tai hissijärjestelmien avulla.

Sähkötrukit yleistyvät

Trukeiksi määritellään sellaiset lähisiirtolaitteet, jotka liikkuvat oman voimanlähteensä avulla. Trukkeja käytetään sekä sisä- että ulkotiloissa. Niitä on monia tyyppejä ja niiden koko ja nostokyky vaihtelevat. Varasto- ja vastapainotrukit ovat Suomen trukeista yleisimpiä.

Logisnext Finland Oy:n myyntijohtaja Juha Ruotsalainen arvioi, että lähes kaikki trukit ’räätälöidään’ tulevan käyttäjän ja käyttötarkoituksen mukaan.

”Eri tilanteisiin tarvitaan erilaisia trukkeja. Trukinmyyjä selvittää, millaiseen käyttöön trukki on tulossa ja suosittelee tilanteeseen parhaiten soveltuvia ratkaisuja. On myös valittava trukin käyttövoima ja lisävarusteet.”

”Sähkötrukit alkavat jo olla joka paikkaan sopivia. Ne ovat syrjäyttämässä diesel- ja kaasukäyttöisiä trukkeja. Sama suuntaus on meneillään muissakin työkoneissa”, Ruotsalainen sanoo.

”Varastoissa toimivien trukkien tapauksessa sähkö on nykyään yleisin käyttövoima – jo siksikin, että dieselkoneita ei juuri kannata käyttää sisätiloissa.”

Trukki

Trukin hankintaa tehtäessä on syytä ottaa huomioon mahdollisten akkujen lataamiseen tai polttoainetäydennyksiin liittyvät järjestelyt. Trukin akku voi olla myös suljettu geeliakku. Sellaiset ovat vaivattomampia kuin vakiomalliset akut, joskin myös kalliimpia ja hieman hitaampia ladata.

Nykypäivänä teollisuus- ja muut yritykset eivät välttämättä osta trukkeja omaksi.

”Yhä useammin niitä vuokrataan tai hankitaan rahoitusyhtiöiden kautta leasing-järjestelyillä, joko lyhyt- tai pitkäaikaiseen käyttöön”, toteaa Ruotsalainen.

Varastotrukkeja eri korkeuksille

Monesti trukkien käyttö tavaroiden siirtelyyn tai keräilyyn otetaan huomioon jo varasto- tai teollisuushalleja suunniteltaessa – tai niin ainakin olisi syytä tehdä.

”Usein kannattaa jo etukäteen katsoa, millaisia trukkeja varastossa tullaan tarvitsemaan. Silloin voidaan optimoida reittejä ja säästää kustannuksia”, Ruotsalainen muistuttaa.

Varastotrukkien alatyyppejä ovat lavansiirtotrukit, keräilytrukit, pinoamistrukit, työntömastotrukit ja kapeakäytävätrukit.

Lavansiirtotrukkeja käytetään muun muassa teollisuuden tuotannossa ja varastoissa tavaroiden siirtoon, vaikkapa kuorma-autojen lastaukseen ja purkuun. Pinoamistrukkeja taas käytetään kuormalavojen kuljettamiseen, pinoamiseen ja hyllytykseen varastoissa.

Keräilytrukkeja sovelletaan kokolavakuormia pienempien tilauserien keräilyyn. Matalakeräilijät on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen tason keräilyyn – siis ei aivan ylähyllyille. Korkeakeräilijätrukit taas on optimoitu yli viiden metrin nostokorkeuksille.

”Tyypillisesti esimerkiksi korkeakeräilijätrukit toimivat yli 10 metrin korkuisten varastohyllyjen kanssa, mutta nostokorkeutta voidaan kyllä muuttaa varaston mukaan.”

”Varastosta saadaan varmasti tavarat noudettua ainakin jonkintyyppisellä trukilla”, Ruotsalainen vakuuttaa.

Tilankäytöltään tehokkaissa varastoissa tarvitaan todennäköisesti kapeakäytävätrukkia, joka tekee töitä kapeassa käytävässä – ehkä vain 1,5 metrin levyisessä. Tällaisen trukin suurin nostokorkeus voi olla yli 16 metriä.

Lavojen käsittelyä voidaan seurata esimerkiksi trukin haarukoihin asennettavan kameran ja monitorin avulla. Kombitrukissa, jota voidaan käyttää sekä keräilyyn että kuormalavankäsittelyyn, kuljettaja nousee ylös trukin ohjaamon mukana.

Tavaroiden siirtoon ja keräilyyn matalilta korkeuksilta soveltuu myös vetotrukki. Sellaisia on käytössä muun muassa lentokentillä – vetämässä matkatavarakärryjä – sekä tehtaissa.

Kylmää kyytiä pakkasvarastoissa

Yleisin trukkityyppi ovat vastapainotrukit. Niiden eri malleja käytetään sekä sisä- että ulkotiloissa esimerkiksi tavaroiden varastointiin, purkuun ja lastaukseen.

Mitä suurempi vastapaino trukin takana on, sitä painavampaa kuormaa trukilla pystyy nostamaan.

Pienimpien mallien nostokyky on tuhannen kilon suuruusluokkaa.

Sähkökäyttöisiä vastapainotrukkeja on markkinoilla sekä kolme- että nelipyöräisinä. Polttomoottorilla varustetut vastapainotrukit ovat tavallisesti nelipyöräisiä.

Trukki

Trukkia hankittaessa on tarvittavan nostokorkeuden lisäksi otettava huomioon esimerkiksi käyttöympäristön lämpötila, lattiapinnan ominaisuudet ja käytävien leveydet. Kylmävarastoissa – joiden lämpötila on pakkasen puolella – trukeissa tarvitaan erityisvarustusta.

Yli +40 °C:n käyttölämpötiloihin tarvitaan taas lämpösuojaus, jolloin esimerkiksi komponenttien jäähtymistä tehostetaan ylimääräisillä tuulettimilla. Lisäksi kuljettajan hytti lämpöeristetään.

Myös muun muassa räjähdysvaarallisissa ja korroosiolle altistavissa käyttöympäristöissä trukit suojataan tilan erityisvaatimusten mukaisesti.

Lattioiden kantavuus ja kunto vaikuttavat niin ikään työturvallisuuteen. Trukit saattavat kuormineen painaa useita tonneja. Lattiakestävyyden kannalta tärkeää on myös renkaista aiheutuva pistekuorma.

Toisaalta lattiapinnan epätasaisuus ja kaltevuudet voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Vino lattia voi aiheuttaa trukkiin epävakautta tai muutoin hankaloittaa kuormien käsittelyä. Joskus trukin rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että sen maavara nousee.

Monet trukkeja käyttävät yritykset kouluttavat kuljettajiaan, mikä parantaa turvallisuutta ja vähentää materiaalivahinkoja.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: LOGISNEXT FINLAND OY