Vahdinvaihto komentosillalla

Eduskuntavaalien jälkeen komento ja kurssi Suomessa vaihtuu. Miten yritystoimintaa pitäisi kehittää? Miten innovaatiot houkutellaan esiin? - Näitä asioita pohditaan tuoreessa Nordic West Officen raportissa, joka on tehty suomalaisen vientiteollisuuden (Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuuden) toimeksiannosta. Maaliskuussa julkaistuun selvitykseen haastateltiin kaikkiaan 30 yritysjohtajaa 27 yrityksestä - mukana mm. Kone, Konecranes ja Wärtsilä.

Vientiteollisuus on paljon vartijana myös tulevalla hallituskaudella. Vientiteollisuus luo Suomeen yhteensä noin 1,1 miljoonaa työpaikkaa, eli 43 % kaikista Suomen työpaikoista. Tutkimusten mukaan 10 vientiteollisuuden työpaikkaa synnyttää 13 muuta työpaikkaa; erityisen paljon työpaikkoja syntyy palveluihin. Vientiteollisuus myös tilittää Suomeen 28 miljardin euron verokertymän (yli puolet Suomen valtion budjetista).

Mikä sitten on eturivin yritysjohtajien viesti? - Vientiyritysten johtajat ovat yksimielisiä siitä, että valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon. Yritysten näkökulmasta on tärkeintä, että valtio takaa niille ennustettavan, vakaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Suomi ei saa jäädä jälkeen keskeisistä verrokkimaista verojärjestelmän ennakoitavuudessa, infrastruktuurin toimivuudessa tai työmarkkinoiden vakaudessa.

Yritysjohtajien mukaan ”innovatiivisen ekosysteemin” eli kekseliään verkoston luominen on valtiollisen innovaatiojärjestelmän tärkein tehtävä. Julkisen tuen tasoa yritysten TKI-toimintaan on kasvatettava, ja julkinen rahoitus pitää järjestää niin, että syntyy erikokoisten yritysten ja korkeakoulujen ketteriä ja joustavia verkostoja. Globaalissa kilpailussa mukana olevat suomalaisyritykset painottavat, että innovaatiot ja uusi liiketoiminta syntyvät asiakastarpeista: valtion tehtävä ei ole innovoida eikä valita ”voittajia”.

Yritysjohtajat kantavat huolta myös koulutuksesta. Koulutukselle halutaan lisää rahoitusta ja leikkauksia pidetään tällä saralla lyhytnäköisenä toimintana, joka kostautuu kyllä. Pomoporukka haluaisi nähdä vahvemman panostuksen kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön. Vain näin voidaan luoda kestävä pohja yritysten innovaatiotoiminnalle ja mahdollistaa aiempaa paremmin huippututkimus Suomessa, selvityksessä todetaan.

Raportti keräsi myös innostavia esimerkkejä sinivalkoisista vientimenestyksistä. Yksi tällainen on edistynyttä terveysteknologiaa valmistava Planmeca, joka toi vuonna 2009 markkinoille uuden, mullistavan kartiokeilatietokonetomografia-laitteen. Koneella pystytään ottamaan kolmiulotteisia kuvia potilaan koko kallosta ja 3D-tulostamaan siitä tarkkoja malleja.

Tarinan sankari on HUS:n suu- ja leukakirurgi Risto Kontio, joka näki tässä mahdollisuuden leikkausten tarkkuuden parantamiseksi. Kontio esitti, että kallomalleja voisi hyödyntää 3D-implanttien ja leikkausohjainten suunnittelussa ja valmistuksessa - ja näin tehtiin.

Yksilöllisiksi suunnitellut implantit ja ohjaimet nopeuttavat vaativia toimenpiteitä merkittävästi. Näin autetaan sairaaloita pienentämään leikkausten kustannuksia, edistetään potilaan toipumista ja parannetaan operaation esteettisiä tuloksia.

3D-suunnittelun ja -tulosteiden avulla pystytään toteuttamaan jatkuvasti vaativampia toimenpiteitä; näistä kenties maineikkaimpia ovat olleet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyt Pohjoismaiden kaksi ensimmäistä kasvojen kudosten siirtoleikkausta. Onnistuneet leikkaukset ovat antaneet kasvoistaan äärimmäisen vakavasti vammautuneille potilaille uuden mahdollisuuden elämään.

Samalla käsityksemme siitä, mitä 3D-tulostamisella voidaan saavuttaa, laajenee entisestään. Vientimarkkinoilla on jo monta vastaavaa menestystarinaa - mutta mukaan mahtuu yhä.

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje