Mittaus

Paineilman kustannustehokas käyttö – näkymätön mutta kallis resurssi

Kuva: Pvproductions / Freepik.com

Konepajateollisuudessa paineilma on kuin sähkö: välttämätöntä, mutta usein huomaamatonta. Sen avulla toimivat lukemattomat työkalut, koneet ja prosessit – mutta toisin kuin sähkö, paineilman tuotanto ja jakelu ovat yrityksen omalla vastuulla. Ja juuri siksi sen hallinta on sekä teknisesti että taloudellisesti kriittistä.

Mihin paineilmaa käytetään konepajoilla?

Paineilmaa hyödynnetään konepajoilla laajasti. Se toimii voimanlähteenä esimerkiksi porille, hiontakoneille ja momenttiavaimille. Se siirtää, avaa ja sulkee pneumatiikkasylintereitä tuotantolinjoilla ja automatisoiduissa kokoonpanoasemissa. Lisäksi paineilmaa käytetään puhdistukseen, jäähdytykseen ja kuivaukseen.

Monikäyttöisyytensä vuoksi paineilmaa tarvitaan lähes kaikilla osastoilla, mutta juuri tästä syystä sen käyttöä on myös vaikea hallita – ja vuodot sekä ylikulutus jäävät helposti huomaamatta.

Kuinka paljon paineilmajärjestelmän valvonta vaatii?

Paineilmajärjestelmän tehokas valvonta vaatii tarkkaa suunnittelua ja säännöllistä huoltoa. Yksi yleisimmistä virheistä on suhtautua järjestelmään ”asenna ja unohda” -asenteella. Paineilman tuotanto ja jakelu muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää kompressorit, kuivaajat, suodattimet, säiliöt ja jakeluputkiston – ja jokaisessa näistä on riskinsä.

”Paineilmaa hyödynnetään konepajoilla laajasti.

Konepajoilla, joissa paineilma on kriittinen osa päivittäistä toimintaa, järjestelmän valvontaan kannattaa nimetä vastuuhenkilö tai ulkoistaa se erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Automatisoidut valvontajärjestelmät, jotka mittaavat paineita, ilmavirtoja ja energiankulutusta reaaliajassa, ovat tehokas tapa seurata järjestelmän suorituskykyä ilman jatkuvaa manuaalista tarkkailua.

Paineilman kustannukset – enemmän kuin arvaat

Paineilma on yksi kalleimmista tuotannollisista energiamuodoista. Arviolta 70–80 % kompressorin käyttämästä sähköenergiasta muuttuu hukkalämmöksi, ja vain murto-osa päätyy hyötykäyttöön. Tyypillisesti paineilman tuottaminen maksaa 1–2 senttiä per kuutiometri, mutta vuotava liitos tai yöllä turhaan käyvä kompressori voi nostaa kustannuksia dramaattisesti.

Lisäksi tulee ottaa huomioon huoltokustannukset, järjestelmän elinkaari ja mahdolliset tuotantokatkokset paineilman puutteessa. Nämä muodostavat yhdessä huomattavan piilokustannuksen, jota ei usein budjetoida näkyvästi.

Miten paineilman tuotannon voi optimoida?

Optimointi lähtee mittaamisesta. Ilman tarkkaa tietoa kulutuksesta ja järjestelmän tilasta ei voida tehdä oikeita päätöksiä. Ensimmäinen askel on energiakatselmus: kuinka paljon paineilmaa käytetään, missä sitä käytetään, ja kuinka tehokkaasti järjestelmä toimii.

”Paineilmajärjestelmän tehokas valvonta vaatii tarkkaa suunnittelua ja säännöllistä huoltoa.

Seuraavaksi kannattaa tarkistaa kompressorien käyttöasteet. Onko kaikki laitteet mitoitettu oikein? Käynnistyykö varakompressori tarpeettomasti? Kannattaako siirtyä kierroslukusäätöiseen kompressoriin?

Paineilman talteenotto, eli hukkalämmön hyödyntäminen esimerkiksi tilojen lämmityksessä, voi olla merkittävä energiansäästön keino. Myös paineilman käyttöpaineen laskeminen – vaikka vain puolella baarilla – tuo usein jopa 7 % säästön energiankulutukseen.

Mistä tiedät, että tuotanto on optimoitu ja vuodot hallinnassa?

Vuodot ovat paineilmajärjestelmän näkymätön vihollinen. Yksi 1 mm kokoinen vuotokohta voi aiheuttaa satojen eurojen vuotuisen energiakustannuksen – eikä niitä yleensä ole vain yhtä. Säännölliset vuototarkastukset paineilmakameroilla tai ultraäänilaitteilla ovat tehokas keino löytää ja paikallistaa ongelmat.

Optimoidun järjestelmän merkkejä ovat:

• Tasainen ja riittävä paine koko tuotantotilassa.

• Kompressoreiden tehokas käyttöaste ilman turhaa käyntiä.

• Vähäinen määrä vuotokohtia ja niiden nopea korjaus.

• Selkeä kulutusseuranta ja poikkeamiin reagointi.

• Koulutetut käyttäjät, jotka ymmärtävät järjestelmän toimintaperiaatteet.

Kun paineilman tuotanto on kunnossa, myös tuotantoprosessit ovat varmempia ja häiriöherkkyys pienenee.

”Vuodot ovat paineilmajärjestelmän näkymätön vihollinen.

Älä aliarvioi näkymättömän energian vaikutusta

Paineilma ei näy sähkömittarissa eikä tunnu lämpönä koneen pinnalla, mutta sen kustannukset ovat todellisia – ja usein yllättävän suuria. Konepajan kilpailukyky ei muodostu vain tehokkaista koneista ja osaavasta työvoimasta, vaan myös näkymättömien resurssien hallinnasta. Paineilma on yksi niistä.

Kun paineilman tuotantoa ja käyttöä hallitaan systemaattisesti, tuloksena on säästöjä, toimintavarmuutta ja ympäristöystävällisempää tuotantoa. Kyse ei ole vain energiatehokkuudesta – vaan myös hyvästä liiketoiminnasta.

Teksti: Petri Charpentier

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje