Hitsaus
Kunnossapito
Mittaus
Paineilman vuotokuvaus pienentää konepajan hiilijalanjälkeä – ja säästää selvää rahaa
Paineilma on yksi tärkeimpiä käyttöhyödykkeitä konepajoilla. Paineilman virratessa energiaa kuluu: arvioiden mukaan konepaja- ja metalliteollisuus käyttää kaikesta käyttämästään sähköstä vähintäänkin
10% paineilman tuottamiseen ja jalostamiseen. Mutta mitä tehdä, kun paineilmajärjestelmässä on kymmenittäin vuotoja ja energiaa ja ihan puhdasta rahaa haihtuu harakoille tuhansien eurojen edestä vuosittain?
Tämän vuosikymmenen alussa markkinoille saatiin viimein
”vuotoetsiviä”, jotka paljastavat paineilmajärjestelmän vuotokohdat
nopeasti ja tarkasti. Ultraäänikamerat ovat mullistamassa
kenttää: uuden sukupolven ultraäänikamera on helppokäyttöinen,
kevyt ja armottoman tehokas.
”Kun olemme keskikokoisella konepajalla tekemässä vuotokuvauksia,
yksi kuvaaja löytää päivän aikana tyypillisesti
noin 50 vuotokohtaa”, havainnollistaa toimitusjohtaja Sami
Uusi-Erkkilä SmartAir And Energy Oy:stä.
SmartAirin palveluun kuuluu myös vuotokohtien asianmukainen
korjaus. Vaihtoehtoisesti asiakas voi käyttää tässä
omaa väkeään:
”Juuri nyt, kun monella konepajalla on tavallista hiljaisempaa,
riittää että paikallistamme vuotokohdat – työvoimaa löytyy
kyllä korjauksiin. Voisi ajatella, että kun tuotanto pajoissa
käy taas kuumana, vuotokorjaukset mieluusti ulkoistetaan
meille”, arvioi Uusi-Erkkilä.
Ultraääni mullistaa kentän
Uusi-Erkkilä perusti yrityksensä puolitoista vuotta sitten,
koska uskoi, että aika oli kypsä ryhtyä hyödyntämään uutta
ultraääniteknologiaa
vuotokohtien metsästämisessä.
”SmartAirin tavoite on alusta asti ollut yksinkertainen:
haluamme
auttaa asiakkaitamme vähentämään energiahukkaa
ja turhaa energian käyttöä”, hän summaa.
Paineilma on otollinen säästökohde, koska se on yksi
niistä käyttöhyödykkeistä, joilla on merkittävä rooli tehtaissa
ja tuotantolaitoksissa lähes kaikilla toimialoilla.
”Valmistavassa ja jalostavassa teollisuudessa paineilmaa
käytetään suhteellisesti eniten verrattaessa sitä moneen muuhun
toimialaan”, toteaa Uusi-Erkkilä.
Paineilma mahdollistaa liikkeen syntymisen sekä jatkumisen
ja sen avulla pidetään liikettä yllä tai muutetaan kappaleiden
liikerataa. ”Sovelluksia esimerkiksi juuri konepajoilla on
siis hyvin lukuisa määrä”, huomauttaa Uusi-Erkkilä, joka on
ollut paineilman kanssa tekemisissä lähes koko 2000-luvun.
”Paineilma
on otollinen
säästökohde.
Laaja osaaminen käytettävissä
SmartAirin asiantuntijapalvelut keskittyvät paineilmajärjestelmien
energia- ja kustannussäästöihin – ja käytössä on lukuisia
menetelmiä asiakkaiden paineilmasta aiheutuvien kustannusten
minimoimiseksi. Paineilmajärjestelmien vuotokuvaukset on
kuitenkin ”ehdoton ässä” SmartAirin pakassa:
Toimitusjohtaja Sami Uusi-Erkkilä SmartAir And Energy Oy:stä
kertoo, että vuotokuvauksissa asiantuntijamme kartoittaa yrityksen
paineilmajärjestelmän alkaen paineilma-asemalta jatkuen läpi koko
jakeluputkiston aina käyttökohteille saakka.
KUVA: SMARTAIR AND ENERGY OY
”Vuotokuvauksissa asiantuntijamme kartoittaa yrityksen
paineilmajärjestelmän alkaen paineilma-asemalta jatkuen läpi
koko jakeluputkiston aina käyttökohteille saakka”, kertoo Uusi-
Erkkilä.
”Hyvin monesti pystymme suorittamaan vuotokuvauksen
aina sinne asti missä paineilma tuottaa siltä vaaditun toiminnon.
Lisäksi tuotantolaitteiden vuotokuvauksia voidaan suorittaa
sekä tuotannon ollessa käynnissä että seisokin aikana.”
Seisokin aikana suoritettu vuotokuvaus on kuitenkin turvallisempi
ja lopputuloksena on kattavampi selvitys. ”Seisokin
aikana suoritettuna on mahdollista päästä lähemmäksi käyttötai
vuotokohdetta, jolloin tarkan vuotokohdan sijainti ja korjaustarve
on täsmällisempi määritellä.”
Kuuluuko, kuuntelen!
Keskusteluissa pajayrittäjien kanssa on selvinnyt, että aina ei
vuotojen etsiminen yrityksessä ole kovin varmalla pohjalla.
Korvien lisäksi käytössä on tyypillisesti myös vuotospray.
”Esimerkiksi joku työntekijä on kiertänyt paineilmajärjestelmää
läpi viikonloppuna ja kuulostellut vuotokohtia. Tällainen
metodi paljastaa kyllä vain jäävuoren huipun vuodoista”,
arvioi Uusi-Erkkilä.
SmartAir on kerännyt mittausdataa konepajayritysten kriittisiltä
osa-alueilta vuoden verran määritelläkseen keskeisiä
suuntaa antavia arvoja ja vastatakseen kuumottaviin kysymyksiin:
kuinka monta prosenttia yrityksen käyttämästä paineilmasta
häviää vuotoina ilmaan? Kuinka suuren energiahukan
nämä vuodot aiheuttavat vaikkapa vuoden aikana? Ja miten
tilanne korjataan?
Uusi-Erkkilä avaa dataa keskivertotapauksen avulla, jossa
paineilman kulutus on keskimäärin 3,7 m3/min ja järjestelmässä
vuotoja 50 kpl.
”Vuotoja suhteessa kulutukseen on 16,5 prosenttia, mikä
tarkoittaa, että lähes viidennes käytetystä paineilmasta menee
hukkaan.”
Energiahukka on tällöin noin 35 545 kWh vuodessa,
mikä tarkoittaa vuositasolla 2 905 kilon CO2-päästöjä.
”Taloudellinen menetys tässä esimerkkitapauksessa on 3 704
euroa vuodessa.”
”Jossain pajoissa
vuotoja on vähän
ja toisissa niitä on isoksi
ongelmaksi asti.
Mikä on teidän firman paineilmahävikki?
Uusi-Erkkilä muistuttaa, että sekä yritys- että yksikkökohtaiset
hävikkivaihtelut voivat olla merkittäviäkin – tässä esitetyt
tulokset ovat aineiston keskiarvoja. Tämä tarkoittaa sitä, että
jossain pajoissa vuotoja on vähän ja toisissa niitä on isoksi
ongelmaksi asti:
”Tiedämme useita kohteita, joissa energiahukka on ollut
tasoa 70 000 kW vuodessa.”
SmartAir tuottaa toimialoittain tilastoja vuotokuvauksen
keskeisen datan osalta.
”Näin asiakasyrityksemme saavat käsitystä siitä, miten
heidän keskeisimmät lukunsa suhteutuvat tutkimuksen keskiarvoihin.
Tämän perusteella on ainakin pääteltävissä hyvinkin
helposti se, kuinka suuri säästöpotentiaali paineilmavuotojen
kartoituksella ja vuotojen korjauksilla on mahdollista
saavuttaa.”
Pekka Sirkkola suorittamassa paineilmajärjestelmän vuotokuvausta.
KUVA: SMARTAIR AND ENERGY OY
Vuotojen korjaamisen myötä paineilmahukkaa ei yleensä
saada kokonaan eliminoitua, mutta muutos on silti tuntuva.
”Kun vuotokohdat paikataan, päästään lähelle nollaa.”
Kohti kestävän kehityksen konepajoja
Uusi-Erkkilä toteaa, että vaikka rahallinen intressi on yrityksissä
painava, on yhtä lailla tärkeää, että konepajoissa tehdään
tosissaan vihreää siirtymää.
”SmartAirin strategiaan onkin kirjattu yhtenä kohtana, että
yritys on sitoutunut Suomen asettamiin tavoitteisiin saavuttaa
hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Toimintamme yksi kulmakivistä
on tukea asiakkaidemme vihreää siirtymää paineilman
osalta”, hän linjaa.
Uusi-Erkkilä huomauttaa, että metallialalla kyllä mietitään
hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä, eli ongelma tunnustetaan
– ja ilmastohaasteeseen halutaan vastata. Tällöin pohditaan
herkästi esimerkiksi kiinteistön lämmitystä tai valaistusta,
eikä niinkään paineilma-asioita.
”Jos pajalla esimerkiksi vaihdetaan LED-lamput joka paikkaan,
kyseessä on aika iso harjoitus – verrattuna siihen, että
paineilmavuodot paikallistetaan ja tukitaan.” Uusi-Erkkilä
muistuttaa matalalla roikkuvien hedelmien siunauksellisuudesta:
jos pienellä vaivalla ja budjetilla saa hiilisyntejä tuntuvasti
alemmas, niin se kannattaa tehdä heti.
”Tätä ei konepajoilla vielä ehkä ole aivan tajuttu. Miksi
paineilman osalta ei monesti osata määritellä siihen käytetyn
energian määrää?” hän haastaa.
”Ultraäänikameran
vaivattomuus on
tehnyt vaikutuksen.
Pari prosenttia sähkölaskusta?
SmartAirin laskelmien mukaan peruspajan paineilmavuotoihin
voi mahdollisesti huveta jopa 1–2% koko yrityksen sähkönkulutuksesta.
”Vihreän siirtymän ja hiilineutraaliuden näkökulmasta
puhutaan vähintäänkin merkittävästä kohdentamisesta,
jossa energiansäästöjen ja hävikin karsimisella voi olla suuriakin
vaikutuksia sekä yhteiskunnallisella että yritystasolla.”
Ultraäänikamerat ovat vielä niin uusi innovaatio, että niiden
ilosanoma ei ole joka firmaan kantautunut. Uusi-Erkkilä
kertoo, että esimerkiksi alan messuilla on riittänyt kiinnostuneita,
jotka näkevät menetelmän mahdollisuudet.
”Odotuksemme on, että tämäntyyppinen toiminta tulee laajentumaan
ja paljon.”
Ultraäänikameran vaivattomuus on tehnyt vaikutuksen
liki joka paikassa, jossa kuvauksia on tehty. ”Vuotokuvaus ei
vaadi isoja valmisteluja, vaan saman tien päästään käsiksi
itse työhön.”
Säännölliset vuotokuvaukset, kiitos!
Joissakin paikoissa on jo ehditty käydä toisenkin kerran. Tällöin
on paljastunut vuotojen petollisuus:
”Kyllä jo reilun vuoden jälkeen on löytynyt uusiakin vuotokohtia.
Vaikka vanhat vuotokohdat on kuinka hyvin korjattu,
niin uusia tulee aina.”
Uusi-Erkkilä kannustaakin tiettyyn syklisyyteen taistelussa
vuotoja vastaan: säännölliset kuvaukset estävät ongelman
räjähtämistä käsiin. ”Asiakkaan kanssa keskustelemalla löydetään
se paras tarkastusväli.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
