mainos_1048

Hitsaus
Kunnossapito
Mittaus

Paineilman vuotokuvaus pienentää konepajan hiilijalanjälkeä – ja säästää selvää rahaa

artikkelikuva: Paineilman vuotokuvaus pienentää konepajan hiilijalanjälkeä – ja säästää selvää rahaa

Paineilma on yksi tärkeimpiä käyttöhyödykkeitä konepajoilla. Paineilman virratessa energiaa kuluu: arvioiden mukaan konepaja- ja metalliteollisuus käyttää kaikesta käyttämästään sähköstä vähintäänkin 10% paineilman tuottamiseen ja jalostamiseen. Mutta mitä tehdä, kun paineilmajärjestelmässä on kymmenittäin vuotoja ja energiaa ja ihan puhdasta rahaa haihtuu harakoille tuhansien eurojen edestä vuosittain?

Tämän vuosikymmenen alussa markkinoille saatiin viimein ”vuotoetsiviä”, jotka paljastavat paineilmajärjestelmän vuotokohdat nopeasti ja tarkasti. Ultraäänikamerat ovat mullistamassa kenttää: uuden sukupolven ultraäänikamera on helppokäyttöinen, kevyt ja armottoman tehokas.

”Kun olemme keskikokoisella konepajalla tekemässä vuotokuvauksia, yksi kuvaaja löytää päivän aikana tyypillisesti noin 50 vuotokohtaa”, havainnollistaa toimitusjohtaja Sami Uusi-Erkkilä SmartAir And Energy Oy:stä.

SmartAirin palveluun kuuluu myös vuotokohtien asianmukainen korjaus. Vaihtoehtoisesti asiakas voi käyttää tässä omaa väkeään:

”Juuri nyt, kun monella konepajalla on tavallista hiljaisempaa, riittää että paikallistamme vuotokohdat – työvoimaa löytyy kyllä korjauksiin. Voisi ajatella, että kun tuotanto pajoissa käy taas kuumana, vuotokorjaukset mieluusti ulkoistetaan meille”, arvioi Uusi-Erkkilä.

Ultraääni mullistaa kentän

Uusi-Erkkilä perusti yrityksensä puolitoista vuotta sitten, koska uskoi, että aika oli kypsä ryhtyä hyödyntämään uutta ultraääniteknologiaa vuotokohtien metsästämisessä.

”SmartAirin tavoite on alusta asti ollut yksinkertainen: haluamme auttaa asiakkaitamme vähentämään energiahukkaa ja turhaa energian käyttöä”, hän summaa.

Paineilma on otollinen säästökohde, koska se on yksi niistä käyttöhyödykkeistä, joilla on merkittävä rooli tehtaissa ja tuotantolaitoksissa lähes kaikilla toimialoilla.

”Valmistavassa ja jalostavassa teollisuudessa paineilmaa käytetään suhteellisesti eniten verrattaessa sitä moneen muuhun toimialaan”, toteaa Uusi-Erkkilä.

Paineilma mahdollistaa liikkeen syntymisen sekä jatkumisen ja sen avulla pidetään liikettä yllä tai muutetaan kappaleiden liikerataa. ”Sovelluksia esimerkiksi juuri konepajoilla on siis hyvin lukuisa määrä”, huomauttaa Uusi-Erkkilä, joka on ollut paineilman kanssa tekemisissä lähes koko 2000-luvun.

”Paineilma on otollinen säästökohde.

Laaja osaaminen käytettävissä

SmartAirin asiantuntijapalvelut keskittyvät paineilmajärjestelmien energia- ja kustannussäästöihin – ja käytössä on lukuisia menetelmiä asiakkaiden paineilmasta aiheutuvien kustannusten minimoimiseksi. Paineilmajärjestelmien vuotokuvaukset on kuitenkin ”ehdoton ässä” SmartAirin pakassa:


Toimitusjohtaja Sami Uusi-Erkkilä SmartAir And Energy Oy:stä kertoo, että vuotokuvauksissa asiantuntijamme kartoittaa yrityksen paineilmajärjestelmän alkaen paineilma-asemalta jatkuen läpi koko jakeluputkiston aina käyttökohteille saakka.
KUVA: SMARTAIR AND ENERGY OY

”Vuotokuvauksissa asiantuntijamme kartoittaa yrityksen paineilmajärjestelmän alkaen paineilma-asemalta jatkuen läpi koko jakeluputkiston aina käyttökohteille saakka”, kertoo Uusi- Erkkilä.

”Hyvin monesti pystymme suorittamaan vuotokuvauksen aina sinne asti missä paineilma tuottaa siltä vaaditun toiminnon. Lisäksi tuotantolaitteiden vuotokuvauksia voidaan suorittaa sekä tuotannon ollessa käynnissä että seisokin aikana.”

Seisokin aikana suoritettu vuotokuvaus on kuitenkin turvallisempi ja lopputuloksena on kattavampi selvitys. ”Seisokin aikana suoritettuna on mahdollista päästä lähemmäksi käyttötai vuotokohdetta, jolloin tarkan vuotokohdan sijainti ja korjaustarve on täsmällisempi määritellä.”

Kuuluuko, kuuntelen!

Keskusteluissa pajayrittäjien kanssa on selvinnyt, että aina ei vuotojen etsiminen yrityksessä ole kovin varmalla pohjalla. Korvien lisäksi käytössä on tyypillisesti myös vuotospray.

”Esimerkiksi joku työntekijä on kiertänyt paineilmajärjestelmää läpi viikonloppuna ja kuulostellut vuotokohtia. Tällainen metodi paljastaa kyllä vain jäävuoren huipun vuodoista”, arvioi Uusi-Erkkilä.

SmartAir on kerännyt mittausdataa konepajayritysten kriittisiltä osa-alueilta vuoden verran määritelläkseen keskeisiä suuntaa antavia arvoja ja vastatakseen kuumottaviin kysymyksiin: kuinka monta prosenttia yrityksen käyttämästä paineilmasta häviää vuotoina ilmaan? Kuinka suuren energiahukan nämä vuodot aiheuttavat vaikkapa vuoden aikana? Ja miten tilanne korjataan?

Uusi-Erkkilä avaa dataa keskivertotapauksen avulla, jossa paineilman kulutus on keskimäärin 3,7 m3/min ja järjestelmässä vuotoja 50 kpl.

”Vuotoja suhteessa kulutukseen on 16,5 prosenttia, mikä tarkoittaa, että lähes viidennes käytetystä paineilmasta menee hukkaan.”

Energiahukka on tällöin noin 35 545 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa vuositasolla 2 905 kilon CO2-päästöjä. ”Taloudellinen menetys tässä esimerkkitapauksessa on 3 704 euroa vuodessa.”

”Jossain pajoissa vuotoja on vähän ja toisissa niitä on isoksi ongelmaksi asti.

Mikä on teidän firman paineilmahävikki?

Uusi-Erkkilä muistuttaa, että sekä yritys- että yksikkökohtaiset hävikkivaihtelut voivat olla merkittäviäkin – tässä esitetyt tulokset ovat aineiston keskiarvoja. Tämä tarkoittaa sitä, että jossain pajoissa vuotoja on vähän ja toisissa niitä on isoksi ongelmaksi asti:

”Tiedämme useita kohteita, joissa energiahukka on ollut tasoa 70 000 kW vuodessa.”

SmartAir tuottaa toimialoittain tilastoja vuotokuvauksen keskeisen datan osalta.

”Näin asiakasyrityksemme saavat käsitystä siitä, miten heidän keskeisimmät lukunsa suhteutuvat tutkimuksen keskiarvoihin. Tämän perusteella on ainakin pääteltävissä hyvinkin helposti se, kuinka suuri säästöpotentiaali paineilmavuotojen kartoituksella ja vuotojen korjauksilla on mahdollista saavuttaa.”


Pekka Sirkkola suorittamassa paineilmajärjestelmän vuotokuvausta.
KUVA: SMARTAIR AND ENERGY OY

Vuotojen korjaamisen myötä paineilmahukkaa ei yleensä saada kokonaan eliminoitua, mutta muutos on silti tuntuva. ”Kun vuotokohdat paikataan, päästään lähelle nollaa.”

Kohti kestävän kehityksen konepajoja

Uusi-Erkkilä toteaa, että vaikka rahallinen intressi on yrityksissä painava, on yhtä lailla tärkeää, että konepajoissa tehdään tosissaan vihreää siirtymää.

”SmartAirin strategiaan onkin kirjattu yhtenä kohtana, että yritys on sitoutunut Suomen asettamiin tavoitteisiin saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Toimintamme yksi kulmakivistä on tukea asiakkaidemme vihreää siirtymää paineilman osalta”, hän linjaa.

Uusi-Erkkilä huomauttaa, että metallialalla kyllä mietitään hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä, eli ongelma tunnustetaan – ja ilmastohaasteeseen halutaan vastata. Tällöin pohditaan herkästi esimerkiksi kiinteistön lämmitystä tai valaistusta, eikä niinkään paineilma-asioita.

”Jos pajalla esimerkiksi vaihdetaan LED-lamput joka paikkaan, kyseessä on aika iso harjoitus – verrattuna siihen, että paineilmavuodot paikallistetaan ja tukitaan.” Uusi-Erkkilä muistuttaa matalalla roikkuvien hedelmien siunauksellisuudesta: jos pienellä vaivalla ja budjetilla saa hiilisyntejä tuntuvasti alemmas, niin se kannattaa tehdä heti.

”Tätä ei konepajoilla vielä ehkä ole aivan tajuttu. Miksi paineilman osalta ei monesti osata määritellä siihen käytetyn energian määrää?” hän haastaa.

”Ultraäänikameran vaivattomuus on tehnyt vaikutuksen.

Pari prosenttia sähkölaskusta?

SmartAirin laskelmien mukaan peruspajan paineilmavuotoihin voi mahdollisesti huveta jopa 1–2% koko yrityksen sähkönkulutuksesta. ”Vihreän siirtymän ja hiilineutraaliuden näkökulmasta puhutaan vähintäänkin merkittävästä kohdentamisesta, jossa energiansäästöjen ja hävikin karsimisella voi olla suuriakin vaikutuksia sekä yhteiskunnallisella että yritystasolla.”

Ultraäänikamerat ovat vielä niin uusi innovaatio, että niiden ilosanoma ei ole joka firmaan kantautunut. Uusi-Erkkilä kertoo, että esimerkiksi alan messuilla on riittänyt kiinnostuneita, jotka näkevät menetelmän mahdollisuudet.

”Odotuksemme on, että tämäntyyppinen toiminta tulee laajentumaan ja paljon.”

Ultraäänikameran vaivattomuus on tehnyt vaikutuksen liki joka paikassa, jossa kuvauksia on tehty. ”Vuotokuvaus ei vaadi isoja valmisteluja, vaan saman tien päästään käsiksi itse työhön.”

Säännölliset vuotokuvaukset, kiitos!

Joissakin paikoissa on jo ehditty käydä toisenkin kerran. Tällöin on paljastunut vuotojen petollisuus:

”Kyllä jo reilun vuoden jälkeen on löytynyt uusiakin vuotokohtia. Vaikka vanhat vuotokohdat on kuinka hyvin korjattu, niin uusia tulee aina.”

Uusi-Erkkilä kannustaakin tiettyyn syklisyyteen taistelussa vuotoja vastaan: säännölliset kuvaukset estävät ongelman räjähtämistä käsiin. ”Asiakkaan kanssa keskustelemalla löydetään se paras tarkastusväli.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Mitä mieltä olit artikkelista?

rate 1 rate 2 rate 3 rate 4 rate 5

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prometalli 2/2024

prometalli




Seuraa prometalli
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »