Rekrytointi ja koulutus
Oikeaa osaamista sorvin ääreen
Täsmäkoulutuksella torjutaan työvoimapulaa
Kuva: Pexels
Monet Suomen suuret konepajayritykset ovat viime aikoina saaneet ennätyksellisen paljon uusia tilauksia. Samaan aikaan alalla kuitenkin kärsitään vakavasta työvoimapulasta. Nykyaikaiset koulutukset tuovat metallialalle uutta kehitystä ja vetovoimaisuutta. Niitä tarvitaan, jotta konepajoille tulisi lisää osaavia ja päteviä ammattilaisia.
Täydennyskoulutusta tarpeen mukaan
Seinäjoen seudulla toimivan Sedu Educationin toimitusjohtaja Joona Aro vakuuttaa, että Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla monentyyppisiä metallialan koulutusvaihtoehtoja. Maakunnassa onkin kysyntää tämän alan osaajille.
Kuvassa ovat Seinäjoen seudulla toimivan Sedu Educationin toimitusjohtaja Joona Aro sekä robotiikan kouluttaja, IWE, Aki Alanen.
Kuva: SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SEDU
Sedu toimii viidellä kampuksella, joista metallialan koulutusta on Seinäjoella, Lapualla ja Ähtärissä. Sedu Education Oy on Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistama yhtiö.
”Lisäksi Kurikassa koulutamme yritysten kanssa yhteistyössä”, Joona Aro kertoo.
”Sekä yrityksille että yksityisille suunnattua kone- ja tuotantotekniikan täydennyskoulutusta löytyy aina tarpeen mukaan.
Myös rekrytointikoulutusta järjestetään.”
”Sedun kone- ja tuotantotekniikan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on noin 300 opiskelijaa. Lisäksi tarjolla on erittäin laajasti täydennyskoulutusta. Eri alojen täydennyskoulutuksissa virtaus on noin 2100 henkilöä vuodessa.”
Aron mukaan Sedun erityisvahvuuksia metallipuolella ovat robotiikan sekä hitsaus- ja ohutlevytekniikoiden koulutukset.
”Meillä on neljä kouluttajaa, jotka keskittyvät robotiikkaan. Ohutlevytekniikan koulutusta taas annetaan levytyökeskuksessamme, muun muassa yhteistyössä Prima Powerin kanssa. Seudulla toimii vahva levyalan yrityskeskittymä.”
Hitsaustekniikan sektorilla Sedu kouluttaa esimerkiksi hitsauskoordinaattoreita (IWS) sekä pitää kursseja eri hitsausluokkapätevyyksien suorittamista varten.
”Nykyaikaiset koulutukset tuovat metallialalle uutta kehitystä.
Kuva: SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SEDU
Kansainvälistä työvoimaa
Metallialan työttömyys on viime vuosina vähentynyt, ja nyt yrityksillä on itse asiassa vaikeuksia löytää päteviä ammattilaisia sorvin ääreen.
”Monesti koulutamme yritysten henkilöstöä uusiin työtehtäviin tai uuden teknologian käyttäjiksi”, Aro selittää.
”Olemme myös mukana useissa kansainvälisen työvoiman projekteissa, sillä tänne tulee työvoimaa myös tekniikan aloille Euroopan ulkopuolelta. Pystymme järjestämään tulijoille etäkoulutusta jo lähtömaassa.”
Muutoinkin etäkoulutusta on jonkin verran jouduttu lisäämään koronapandemian takia.
”Joitakin asioita – vaikkapa robotiikkaa – voidaan hyvin opettaa verkossa. Kuitenkin metallialalla on tärkeää päästä käyttämään todellisia koneita. Hitsauksen opettaminen verkon kautta olisi hankalaa”, Aro pohtii.
Kuva: SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SEDU
Valmiita koulutustuotteita
Uusi koulutusmuoto Sedussa ovat yrityksille suunnatut koulutuspäivät, joissa keskitytään tiettyihin yleisiin metallialan aiheisiin – esimerkiksi piirustusten lukemiseen. Korttikoulutuksia järjestetään muun muassa työturvallisuuden ja ympäristöturvallisuuden korttipätevyyksiä varten.
en korttipätevyyksiä varten. ”Alan teollisuudelle pyrimme kehittämään valmiita koulutustuotteita, jotka vastaavat akuutteihin koulutustarpeisiin. Täydennyskoulutuksissa kyse on aikuiskoulutuksesta, mutta olisi hyvä, jos alalle tulisi myös uusia nuoria opiskelijoita.”
”Sedun koulutukset antavat hyviä valmiuksia myös metallialan ylempiä tutkintoja varten. Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa Seinäjoen AMK:n kanssa. Monet ovatkin hakeutuneet aikuisten robotiikkakoulutuksen jälkeen ammattikorkeakoulupuolelle opiskelemaan työn ohessa, ja silloin aiemmat koulutukset voivat lyhentää opiskeluaikaa”, Aro mainitsee.
Kuva: SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SEDU
Myös alan vaihtajia hakeutuu mukaan opintoihin.
”Enemmänkin heitä mahtuisi. Koulutuspaikkojen puute ei ole ongelma”, Aro arvioi.
Usein koulutuksia ’räätälöidään’ yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa, ja monilla kouluttajilla on paljon käytännön kokemusta metallialan töistä.
”Jos vaikkapa yrityksessä aletaan käyttää uudentyyppistä konekalustoa tai uusia hitsattavia materiaaleja, voimme järjestää sopivaa koulutusta henkilöstölle. Yrityspalvelukonsulttimme voi auttaa näissä asioissa”, sanoo Aro.
Taitoa teräksen käsittelyyn
Oululainen POHTO järjestää koko Suomen alueella täydennyskoulutuksia useilla teollisuusaloilla, metalliala mukaan lukien. Monet näistä kursseista liittyvät erityisesti teräksen muokkaukseen ja valmistukseen.
”Pääosin koulutuksemme ovat lyhytkoulutuksia ja seminaareja, mutta järjestämme myös laajempia koulutuskokonaisuuksia erityisesti johtamiseen ja esimiestyöhön. Täydennyskoulutus kiinnostaa ihmisiä ja yrityksiä – olemmekin toimineet tässä perustehtävässämme jo lähes 50 vuotta”, toimitusjohtaja Markku Oikarinen toteaa.
”Toisaalta myös esimerkiksi automaatiota ja kunnossapitoa käsittelevät kurssit liittyvät metallialaan. Yrityksillä on tarve pitää henkilöstönsä ammattitaitoisena, joten täydennyskoulutuksella on paljon kysyntää.”
Osaamis- ja koulutustarpeet ovat entisellään koronapandemiasta riippumatta. Toimintatavoissa on viime aikoina tehty muutoksia lisäämällä etä- ja hybridikoulutuksia.
”Käytännön harjoittelussa on toki edelleen sovellettu mahdollisuuksien mukaan lähiopetusta. On tärkeää, että koulutettavat pääsevät tekemään asioita myös itse”, kertoo Oikarinen.
”Täydennyskoulutus kiinnostaa ihmisiä ja yrityksiä.
POHTO:n toimitusjohtaja Markku Oikarinen sekä Metallin ja metallurgian teollisuuden kehittämispäällikkö Henna Piirainen korostavat osaamisen
merkitystä yritysten menestystekijänä.
Kuva: POHTO OY
Laaja asiantuntijaverkosto
POHTOlla on Oulun Graniittitiellä pääkonttori ja toimistotiloja. Osa pienryhmien koulutuksista pidetään näissä tiloissa, mutta aiemmin käytössä ollut laaja kampus vaihtui vuokratiloihin vuonna 2017.
”Nykyisin suuri osa koulutuksista järjestetäänkin yhteistyössä eri tiloja tarjoavien sopimuskumppaneiden kanssa, sekä myös asiakkaiden omissa tiloissa”, Oikarinen kuvailee.
”POHTO eroaa oppilaitoksista siinä, että koulutukset ovat täydennyskoulutuksia, jotka toimivat pääosin asiakasrahoituksella. Monet koulutuksista ovat yritys- ja toimialakohtaisesti ’räätälöityjä’, jolloin koulutustarjonta voidaan pitää ketterästi uusiutuvana. Uusia koulutustarpeita selvitetään useissa kehittämisryhmissä, joissa on mukana yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.”
Oikarisen mukaan uusia kursseja voidaan saada käyntiin jo parissa kolmessa viikossa sen jälkeen, kun niille on havaittu olevan tarvetta. Kouluttajia saadaan laajasta asiantuntijaverkostosta, johon on koottu eri alojen huippuosaajia.
Vuosittain POHTO järjestää lähes kaksisataa täydennyskoulutustilaisuutta eri aloilta. Metallialan osuus näistä on yleensä 10–20 prosenttia. Keskimäärin yhdellä kurssilla on parikymmentä osanottajaa, vuosittain toistuvissa seminaareissa osallistujia saattaa normaaliaikana olla yli 150.
”Monet koulutusteemat toistuvat vuodesta toiseen, mutta toisaalta käyttöön tulee koko ajan uusia materiaaleja ja tuotantoprosesseja, jotka edellyttävät lisäkoulutusta”, Oikarinen sanoo.
Kuva: POHTO OY
”Myös ympäristövastuuasiat korostuvat teollisuudessa entistä enemmän. Osaaminen on yrityksille keskeinen menestystekijä.”
Asiantuntemusta koulutussuunnitteluun
POHTO valmistelee koulutusten sisältöjä erikoisosaajien kanssa.
”Yksi esimerkki näistä on Vuorimiesyhdistys, jonka Metallurgian VAT:n kanssa POHTO tekee yhteistyötä koulutussuunnittelussa. Yhteisten ideointi- ja suunnittelukokouksien tuotoksena syntyy koulutus-/seminaaritilaisuuksia kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin”, kehittämispäällikkö Henna Piirainen täsmentää.
Kuva: POHTO OY
”POHTO vastaa käytännön järjestelyistä ja pitää huolen, että kouluttajat ja osallistujat saavat nauttia hyvin rytmitellystä päivästä.”
Lähiaikojen kaksipäiväisillä POHTOn täydennyskursseilla käsitellään muun muassa teräksen mekaanista leikkausta ja oikaisua sekä teräksen ja aihioiden valmistusprosesseja.
”Huhtikuussa on tulossa ajankohtaista teemaa käsittelevä koulutustilaisuus metallien valmistuksen CO2-päästöjen torjumisesta. Siihen on odotettavissa osanottajia eri puolilta Suomea”, Piirainen tietää.
”Osaavat ammattilaiset työllistyvät hyvin.
Kuva: TAMPEREEN AIKUISKOULUTUSKESKUS
Pätevyyksiä Pirkanmaalta
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) järjestää metallialan oppisopimus-, täydennys- ja työvoimakoulutuksia. Tyypillisesti koulutusten sisältöä sovitetaan alan yritysten tarpeisiin.
”Kursseillemme tulee osallistujia sekä Pirkanmaalta että kauempaakin”, kertoo TAKK:n kouluttaja Vesa Mäenpää.
Esimerkiksi hitsauksista TAKK järjestää 1–5 päivän kursseja TIG-hitsauksesta (Tungsten Inert Gas Arc Welding), puikkohitsauksesta sekä MIG/MAG-hitsaustekniikoista (Metal Inert Gas / Metal Active Gas Welding).
”Pidempiäkin koulutuksia on yrityksille tarjolla – esimerkiksi kansainvälinen hitsausneuvojakoulutus (IWS), jonka kesto noin kuusi kuukautta (32 lähipäivää) sekä lisäksi verkkokoulutusta. Koulutuksen yhteydessä suoritetaan myös pätevyyskokeen valvojan koulutus.”
”Lisäksi ohjelmassa on hitsausten pätevöitymiskoulutusta ja luokkahitsauskokeita. Nykyäänhän eri hitsausmenetelmät ja materiaalit vaativat omat pätevöitymistodistuksensa, jotka ovat voimassa enintään kolme vuotta. Koulutuksia tilaava yritys voi määrittää, millaisia pätevyystodistuksia on määrä suorittaa”, Mäenpää selittää.
Käytännönläheistä koulutusta
Vastaavasti monilla työpaikoilla tarvitaan ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet painelaitedirektiivin (PED) edellyttämät pätevöitymiskokeet.
”Konepajoilla tarvitaan monesti tavallisia hitsaajanpätevyyksiä, mutta toisinaan myös painelaitedirektiivin mukaisia erikoispätevyyksiä, joita ei ole mahdollista suorittaa kaikkialla Suomessa”, Mäenpää mainitsee.
”Monet kursseista ovat käytännönläheisiä, joten ne täytyy suorittaa ainakin pääosin paikan päällä. Monissa metallialan töissä tarvitaan käden taitoja, joita oppii vain tekemällä.”
Niin ikään laippaliitosasentajille on nykyisin erillinen pätevöitymiskoulutusohjelma.
Oppisopimuskoulutusta TAKK järjestää usein koneistuksista, mutta myös hitsausalalta.
”Näitä koulutuksia varten opiskelija tai yritys järjestää ensiksi oppisopimuspaikan, jossa käytännön työssäoppiminen suoritetaan. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäksi koululla on teoriaopetuspäiviä ja muun muassa pätevyyskokeiden suorittamista.”
”Tällaiset oppisopimuskoulutukset ovat joustavia ja niissä kenties suoritetaan vain osa tutkinnosta. Koko levyseppähitsaajakoulutuksen suorittaminen oppisopimuksella kestää ehkä noin kaksi vuotta, josta suurin osa on työssä oppimista”, toteaa Mäenpää.
Osaavat tekijät rekrytoidaan
Usein koulutuksilla haetaan yrityksille päteviä osaajia, joista nykyisin on metallialalla pulaa.
”Alalle tulee nyt melko vähän uusia nuoria opiskelijoita”, Mäenpää ihmettelee
”Meillä onkin järjestetty melko paljon rekrytointikoulutuksia – siis muutaman kuukauden pituisia täsmäkoulutuksia yritysten ajankohtaisiin työvoimatarpeisiin. Jokin yritys saattaa tarvita vaikkapa särmääjää tai polttoleikkaajaa, ja samaan aikaan töitä etsii joku, jonka osaamista voidaan päivittää tällaisia tehtäviä varten.”
TAKK on järjestänyt metallialan koulutuksia myös ulkomailta tulevalle työvoimalle.
”Lähiaikoina meille on esimerkiksi tulossa Keniasta 20 henkilön ryhmä yhdeksi vuodeksi alan koulutukseen. Varmaankin heistä ainakin osa voi jäädä Suomeen töihin”, Mäenpää arvioi.
”Kansainvälinen toiminta lisääntyy koko ajan. Osaavat ammattilaiset työllistyvät hyvin, vaikka heillä olisikin kielitaidossa vielä pieniä puutteita.”
Kuva: TAMPEREEN AIKUISKOULUTUSKESKUS
Tutustumisjaksolta tuntumaa ammatteihin
TAKK:n kouluttaja ja koulutussuunnittelija Jarkko Kortehisto lisää, että koneistusalalla TAKK:lla on tarjolla sekä alanvaihtajille suunnattua peruskoulutusta että perustutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta.
”Tällöin voidaan täydentää esimerkiksi CNC-koneiden, moniakselikoneiden tai CAD/CAM-tekniikoiden osaamista.
Myös robotiikan hyödyntämistä voidaan painottaa”, Kortehisto sanoo.
”Lisäksi kaikille alanvaihtajille soveltuu neliviikkoinen tutustumisjakso, jossa on mahdollista tutustua metallialan koneistus-, hitsaus- ja asennuskoulutuksiin. Siinä saa tuntuman eri ammatteihin käytännönläheisesti konepajoilla.”
Tutustumisjakson aikana saatuja oppeja voidaan sitten hyödyntää myöhemmissä koulutuksissa.
”Muun muassa turvallisuusasiat on jaksolla ehditty jo käydä läpi, mikä nopeuttaa etenemistä varsinaisiin ammattiaineisiin.”
Konepajakoulu aloitti vauhdilla
Kokonaan uusi koulutuskonsepti on joulukuussa 2021 perustettu Konepajakoulu, jonka koulutuskumppaneina toimivat TAKK ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Konepajakoulun avulla alan yritykset löytävät uusia osaajia aiempaa helpommin ja voivat täsmäkouluttaa henkilöstöään.
Koska perustutkintoputkesta ei valmistu alalle tarpeeksi osaajia, Konepajakoulu etsii heitä muun muassa olemassa olevasta työvoimareservistä.
”Konepajakoulun ammattitaidon kartoitus kestää 2–3 viikkoa. Siinä selvitetään osaamisen mahdollisia puutteita ja jatkokoulutuksen tarpeita”, Kortehisto selittää.
”Yritysten edustajia tulee paikan päälle tutustumaan mahdollisiin rekrytoitaviin. Heitä voidaan ottaa töihin joko heti tai tarvittavan kertaus- tai lisäkoulutuksen jälkeen.”
Toisaalta opiskelijoita voidaan kouluttaa käyttämään juuri tietyn yrityksen laitekantaa, jolloin koulutus tapahtuu kokonaisuudessaan kyseisen yrityksen tiloissa.
”Esimerkiksi Tampereella toimii paljon monenlaisia konepajoja. Uuden Konepajakoulun kautta on jo nyt saatu ensimmäiset rekrytoidut töihin ja jatkokoulutukseen”, Kortehisto iloitsee.
Teksti: Ari Mononen
