Dormerpramet

Työ- ja koneturvallisuus

Teollisuusautomaatio vaikuttaa työturvallisuuteen

artikkelikuva: Teollisuusautomaatio vaikuttaa työturvallisuuteen

Viime vuosina monien konepajojen valmistuslinjoille on hankittu yhä enemmän robotteja ja muuta teollisuusautomaatiota. Tyypillisesti robotteja käytetään erilaisiin kappaleiden käsittelytehtäviin. Robotteja voidaan monesti hyödyntää tehtävissä, joiden tekeminen olisi ihmisille vaikeaa tai vaarallista. Toisaalta robotit voivat kuitenkin itse aiheuttaa työpaikoille uusia riskejä, jotka on otettava huomioon.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Markku Tolvanen arvioi, että teollisuuden työtapaturmien määrä tehtyjä työtunteja kohti on laskusuunnassa.

”Toki kun töitä tehdään paljon, niin aina joskus tapaturmiakin sattuu. Nykyisin teollisuudessa tapahtuu vuosittain noin 18 000 tapaturmaa, joista pari tuhatta työmatkoilla”, Tolvanen kertoo.

Teollisuusautomaation yleistyminen on vähentänyt joitakin tapaturmariskejä, mutta toisaalta tuonut monille työpaikoille uudenlaisia vaaratekijöitä. Maailmalla on sattunut vakaviakin robottitapaturmia
- jopa työntekijän kuolemaan johtaneita.

”Automaatio on sinänsä hyvä asia, koska se vapauttaa työntekijät monista raskaista töistä ja työn pakkotahtisuudesta. Se osaltaan vähentää työperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia”, sanoo Tolvanen.

”Erilaiset koneiden häiriö- ja poikkeustilanteet tuovat kuitenkin omat haasteensa ja riskinsä.” Yleisiä robottien aiheuttamia onnettomuustyyppejä ovat isku ja törmäys, puristuksiin jääminen sekä erilaiset mekaanisten vikojen – esimerkiksi hydrauliikkaletkujen vioittumisen – aiheuttamat onnettomuudet.

Monet tahot vastuussa koneturvallisuudesta

Vaaratilanteet työpaikoilla syntyvät useimmiten silloin, kun ihminen on robotin toiminta-alueella tai sen lähiympäristössä. Koneiden turvallisuutta koskevissa säädöksissä vastuu turvallisuudesta kohdistuu koneiden suunnittelijoihin ja valmistajiin sekä koneita hankkiviin ja käyttäviin työnantajiin.

Koneen suunnittelijan ja valmistajan velvollisuus on tunnistaa koneeseen liittyvät vaarat ja arvioida niistä aiheutuvat riskit. Valmistajan velvollisuutena on toimittaa käyttöohjeet ja varmistaa, että kone täyttää sitä koskevat turvallisuusvaatimukset.

Koneen maahantuoja tai myyjä toimittaa koneen ostajalle käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet. Näissä ohjeissa tulee olla muun muassa tiedot koneen turvallisesta käytöstä, tarkastuksesta, korjauksesta ja kunnossapidosta, melutasosta sekä tunnetuista riskeistä.

Työnantajan on valittava työntekijän käyttöön kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin tarkoitettu ja turvallinen työväline.

Tolvasen mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä huolto- ja korjaustöiden turvallisuuteen sekä toimintaan häiriötilanteissa. Jos automatisoidulla linjalla havaitaan ongelmia, työntekijöiden ei yleensä kannata ryhtyä etsimään vikaa koneiden ollessa vielä käynnissä.

”Koneiden valmistajat ovat pyrkineet minimoimaan tapaturmien mahdollisuutta. Valmistuslinjoille on yleensä asennettu erilaisia turvalaitteita.”

kuva

Huoltotöihin liittyy vakavia riskejä

Esimerkiksi turva-aitojen, valoverhojen ja turvamattojen avulla pyritään estämään tapaturmia automatisoiduilla tuotantolinjoilla.

Turva-aitojen avulla voidaan erottaa robotin toiminta-alue muusta ympäristöstä. Aitojen avulla estetään esimerkiksi horjahtamisesta aiheutunut tahaton joutuminen vaara-alueelle. Vaara-alueet voidaan osoittaa merkkivaloilla ja varoituskilvillä.

”Mahdollisessa häiriötilanteessa aidatkaan eivät tosin aina estä ihmisiä menemästä vaaralliselle alueelle prosessin ollessa käynnissä. Joku voi mennä vaikkapa korjaamaan vikaa liian lähelle toiminnassa olevia koneita”, Tolvanen huomauttaa.

Jos valmistuslinjalla on useampia henkilöitä töissä samaan aikaan, joku heistä saattaa vahingossa kytkeä robotin käyntiin, vaikka sitä ollaan parhaillaan huoltamassa. Silloin toiminta-alueella oleva huoltohenkilö on vaarassa.

Jotkut teollisuusrobotit tekevät työtä suurella nopeudella, joten onnettomuustilanteissa työntekijän saamat iskut voivat olla erittäin vakavia. Lisäksi robotin toiminta-alueen sisäpuolelle menevä henkilö saattaa jäädä esimerkiksi robotin ja turva-aidan väliin puristuksiin. Mikäli samalla alueella on toiminnassa useita robotteja, ihminen voi myös jäädä puristuksiin kahden robotin väliin.

Antureista lisäturvaa

Konepajarobotin toiminta voidaan katkaista esimerkiksi antureihin kytketyllä turvamatolla, jos joku on menossa laitteen toiminta-alueelle.

Maton sisällä on kaksi metallipintaa, jotka on erotettu toisistaan sähköä johtamattomilla välikappaleilla. Kun maton päälle astutaan, se aiheuttaa oikosulun näiden pintojen välille, jolloin turvarele tai turvalogiikka sammuttaa laitteen.

Myös valokennojen ja valoverhojen avulla voidaan valvoa vaara-alueelle kulkemista. Nämä suojamenetelmät soveltuvat etenkin sellaisiin paikkoihin, joissa laitteen toiminta-alueelle joudutaan kulkemaan usein.

”Robottien turvalaitteilla on oma logiikkansa, mutta suojaukset eivät välttämättä toimi kaikissa tilanteissa. Aivan kaikkeen ei osata varautua. Usein tapaturma on monen tekijän summa”, Tolvanen varoittaa.

Nimenomaan erikoistilanteissa työpaikoilla tarvitaan vakaata harkintaa ja maalaisjärkeä. ”Joskus aitoja ja muita suojauksia puretaan tuotantolinjoilta omin päin, koska niiden katsotaan häiritsevän tai hidastavan työntekoa”, ihmettelee Tolvanen.

Markkinoille on tullut joitakin kevyitä robottimalleja, jotka ovat ihmisille melko turvallisia. Myös konenäön ja tekoälyn kehittyminen parantaa vähitellen robottien turvallisuutta.

Järki käteen konepajoilla

Tolvanen korostaa, että suurin osa konepajatapaturmista ei johdu roboteista tai muistakaan koneista. Monesti konepajojen tapaturmia voitaisiin ehkäistä noudattamalla työpaikalla parempaa siisteyttä ja järjestystä.

”Yleisimmät tapaturmat teollisuudessa liittyvät itse asiassa liukastumisiin ja kaatumisiin. Myös erilaiset käsitapaturmat ovat tavallisia”, Tolvanen luettelee.

Teollisuuden työntekijöiden käsien suojaksi on kehitetty muun muassa viiltosuojahansikkaita. Niitä ei kuitenkaan aina käytetä – eikä aivan kaikissa tilanteissa pitäisikään käyttää.

”Suojahansikkaiden käyttöä pitäisi harkita tilanteen mukaan. Käsineillä on ehkä hyvä tarttua työkaluihin, mutta toisaalta porakoneet tai sorvit voivat myös tarttua kitkapintaisiin käsineisiin. Silloin työntekijän sormet voivat olla vaarassa. Nahkahansikas voi joissakin tilanteissa olla turvallisempi valinta”, Tolvanen pohtii.

”Suojaimien oikea käyttö konepajoilla on tärkeää. Lisäksi valmistuslinjalla oleviin robotteihin on osattava suhtautua oikein. Niihin pitää perehtyä ja tehdä riskinarviointeja.”

Tolvanen muistuttaa, että robottien valmistaja ei välttämättä tiedä, millaisissa olosuhteissa koneita työpajoilla käytetään. Riskinarvioinnissa on pohdittava eri vaaratilanteita ennakolta ja tunnistettava sellaisetkin riskit, joita käyttöohjeissa ei ole osattu ottaa huomioon.

”Turvallisuus paranee, kun työhön valitaan oikeanlaiset koneet ja välineet ja sitten käytetään niitä oikein. Ylipäätään tekniikkaan ei pidä luottaa liikaa”, Tolvanen muistuttaa.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje




Seuraa prometalli
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »