RTV

Teollisuuden internet
Työkalut ja tarvikkeet

Intelligent Industry -ekosysteemi tavoittelee datatalouden ilmaherruutta

artikkelikuva: Intelligent Industry -ekosysteemi tavoittelee datatalouden ilmaherruutta

Kuva: Shutterstock


Teollisuus digitalisoituu vauhdilla – ja myös metalli- ja koneteollisuus nostattaa teknologisia kyvykkyyksiään fiksujen koneiden ja järjestelmien avulla. ”Sellaiset termit kuin AI, IoT, VR ja AR ovat tulleet osaksi metallisektorinkin toimijoiden keskusteluja ja digitaalista tulevaisuutta taotaan nyt yhteisvoimin erilaisia ekosysteemejä rakentamalla”, Kari Muranen Intelligent Industry -ekosysteemiä luotsaavasta DIMECC Oy:stä kertoo.

Teollisuuden kärkiyritysten muodostama Intelligent Industry -ekosysteemi haluaa tehdä Suomesta globaalin johtajan älykkäiden teollisten ratkaisujen kehittäjänä. Ratkaisut syntyvät ekosysteemityönä, koska mikään yksittäinen yritys ei yksin pysty huipputuloksiin järjestelmätasolla. Intelligent Industry tähtää mm. maailman edistyksellisimpiin älykkäisiin autonomisiin järjestelmiin yritysten ja Business Finlandin uudella yhteisellä rahoituksella.

Kari Muranen Intelligent Industry -ekosysteemiä luotsaavasta DIMECC Oy:stä kertoo, että Intelligent Industry -ekosysteemin ensimmäinen, kestoltaan kaksivuotinen toimintakausi tuli maaliin loppuvuodesta 2019 ja nyt on alkanut jatkokausi.

Jo ensimmäisen toimintakauden aikana ekosysteemi puski suomalaisten teollisuusyritysten digitaalista transformaatiota menestyksellä eteenpäin – ja nyt on tarkoitus kiihdyttää entisestään.

Digimuutos yritysvetoisesti

Ekosysteemin puheenjohtaja Juha Pankakoski Konecranesilta toteaa, että Intelligent Industry on mainio esimerkki yritysvetoisesta yhteistyöstä, joka tuottaa kaikkia mukanaolijoita hyödyttäviä konkreettisia tuloksia.

”Myös toimiala laajemmin hyötyy merkittävästi rakentamastamme yhteistyötä korostavasta toimintamallista. Meillä on selkeä visio, strategia ja tiekartta teollisuuden digitaaliseen transformaatioon”, toteaa Pankakoski ja lisää, että toimiala on ”erittäin määrätietoisesti” liikkeellä.

Intelligent Industryn fokuksessa ovat älykkäät autonomiset järjestelmät, datan jakaminen ja kehittynyt analytiikka, ekosysteemien liiketoimintamallit sekä ihmisen ja koneen yhteistyön tekoälymaailmassa. Data on näiden painopisteiden keskeinen yhteinen nimittäjä.

Kari Muranen
Kari Muranen Intelligent Industry -ekosysteemiä luotsaavasta DIMECC Oy:stä sanoo, että ekosysteemin puitteissa on esimerkiksi toteutettu teollisuudelle räätälöity, suuren suosion saanut koneoppimisen akatemia, mutta toisaalta myös ratkottu teollisuuden työnantajakuvaan liittyviä haasteita opiskelijaprojektilla. Kuva: DIMECC OY

Tähän liittyen vuodenvaiheessa käynnistettiin datan jakamiseen keskittyvä Industrial Data Excellence (DIMECC InDEx) -ohjelma. Kari Muranen kertoo, että ohjelma jakautuu kahteen isompaan osa-alueeseen: Smart Factory ja Smart Chain.

”Smart Factory tarkastelee niitä asioita, jotka tuotantolaitoksen sisällä voidaan tehdä fiksummin ja Smart Chain tekee logistisesta ketjusta älykkäämmän”, hän kuvailee. Laajemmassa katsannossa InDEx-ohjelma rakentaa Suomeen teollisuuden data-alustaa ja yhteisöä.

Tähtäimessä paalupaikka

Juha Pankakosken mukaan datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvät teemat ovat jo saavuttaneet korkean profiilin näkyvyyttä sekä kotimaisilla että eurooppalaisilla foorumeilla – ja sinivalkoisella äänellä on kantavuutta.

”Suomella on hyvä lähtökohta ottaa tässä kehityksessä johtava rooli ja tähän me myös pyrimme”, hän toteaa.

Kari Muranen on samoilla linjoilla. ”Suomi on näissä asioissa kansainvälisen kärjen menossa mukana ja meillä on paljon sellaisia asioita, jotka mahdollistavat hedelmällisen kehitystyön.”

Ykkösasiaksi Muranen nostaa kyvyn tehdä yhteistyötä – mikä tietenkin on ekosysteemin toimimisen kannalta aivan kriittinen asia. Suomessa myös saman toimialan pelurit näkevät arvoa yhteistyössä, joka nostaa kaikkia osapuolia – sen sijaan että kaveria kyräillään ja epäillään ideavarkaaksi.

”Meillä on aika hyvin se henki, että toiseen voi luottaa. Samalla matalat hierarkiat auttavat siinä, että voidaan keskustella ja kokeilla erilaisia asioita nopeallakin aikataululla.” Vikkeläliikkeinen kokeilukulttuuri – jossa selvitetään nopeasti, mikä toimii, mikä ei – on sekin suomalainen valtti.

Kuva
Kuva: Mohamed Hassan / Pixabay

Koneoppimista ja opiskelijaprojekteja

Kari Muranen – ja ekosysteemin toinen vetäjä Antti Karjaluoto, niin ikään DIMECC-mies – urakoivat varsin laajalla rintamalla jo ensimmäisellä kaksivuotiskaudella. Digiapostolit osallistuivat vuositasolla noin viiteenkymmeneen eri teollisuuden ja päättäjätason tapahtumaan (tyypillisesti puhujana tai panelistina) ja järjestivät yli 10 kehityksen aallonharjalla kulkevaa työpajaa.

”Samalla ekosysteemi on noussut esille eri medioissa, kun älykkään teollisuuden ilosanoma on alkanut levitä. Teollisuuden tarpeisiin on pyritty vastaamaan sekä laajasti että ennakkoluulottomasti”, arvioi Muranen.

”Ekosysteemin puitteissa on esimerkiksi toteutettu teollisuudelle räätälöity, suuren suosion saanut koneoppimisen akatemia, mutta toisaalta myös ratkottu teollisuuden työnantajakuvaan liittyviä haasteita opiskelijaprojektilla”, hän kertoo.

”Teollisuuden elinvoimaa on kasvatettava joka rintamalla. Siksi uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita mukaan aktiiviseen toimintaamme”, toivottaa Muranen koko ekosysteemin puolesta.

Ohjelman toisen vaiheen ekosysteemiin kuuluvat Konecranes, HT Laser, Elekmerk, Fastems, Nokia, Prima Power, Raute, Innofactor, Tieto sekä Melkki. Toimintaa rahoittaa yritysten omien investointien lisäksi Business Finland.

Ei vain isoille toimijoille

Kari Muranen toteaa, että keskusteluissa sekä Business Finlandin että Teknologiateollisuus ry:n kanssa on tullut monta kertaa esiin se seikka, että pk-yrityksiä toivotaan mukaan ekosysteemiä rakentamaan.

”Monissa pk-konepajoissa tehdään jo hienoa työtä digitaalisuuteen liittyen ja siellä puolella on myös rohkeutta ottaa uusia kehitysaskelia”, Muranen toteaa ja lisää, että seuraavassa vaiheessa tuota hyvää, olemassa olevaa pohjaa täytyy vain määrätietoisesti laajentaa.

”Potentiaalia on kyllä edelleen paljon pk-puolella.”

Jahka pajoissa koneet puhuvat toisilleen ja tieto virtaa automaattisesti, tuottavuus nousee uudelle tasolle. Pienempikin metallialan toimija voi päästä – suhteellisen huokeasti – käsiksi hyötyihin, joita älypaja tuo tullessaan, koska teknologian ja tiedonsiirron hinta laskee jatkuvasti.

”Esimerkiksi 5G-verkon kehitys tuo mukanaan sen, että data saadaan kyllä hyvin liikkeelle ja verkoston hyödynnettäväksi”, Muranen uskoo.

Tiedosta täsmäase

Kun data ”mobilisoidaan” optimaalisella tavalla, pajoissa vapautuu aikaa ja energiaa muuhunkin kuin perusrutiinien pyörittämiseen. ”Esimerkiksi ennakoivan kunnossapidon alueella on vielä paljon saavutettavaa”, Muranen tarjoaa yhden esimerkin.

Uudella toimintakaudellaan Intelligent Industry jatkaa visionsa ja tiekartan toimeenpanoa ja edistää teollisuuden datataloutta kaikin keinoin. Tarkoituksena on käynnistää myös uusia hankkeita, joilla ekosysteemi etenee kohti tavoitteita.

”Tekoälyn hyödyntäminen koneen ja ihmisen yhteistyössä on yksi kriittisen tärkeä ulottuvuus, jonka merkitystä ei voi yliarvioida. Aiomme myös lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja aktiivista vaikuttamista niin Suomessa kuin EU-tasolla”, toteaa Antti Karjaluoto.

”Nyt on hyvä buusti päällä, sitä pitää vain jatkaa”, lisää Muranen.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa prometalli

prometalli uutiskirje




Seuraa prometalli
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »