Kunnossapito
Kunnossapito on tuottavuus- ja kilpailutekijä
Vuodesta 2008 lähtien oli pitkään vaikeita vuosia, jolloin kunnossapito nähtiin enemmän karsittavana kuluna. Suhdanteiden parannuttua kunnossapitoa on sitten lähdetty kehittämään ja havahduttu niihin mahdollisuuksiin, joita kunnossapidolla on tarjottavanaan tuottavuusnäkökulmasta, pohtii Maintpartner Oy:n ja Maintpartner Expert Services Oy:n toimitusjohtaja Mika Riekkola.
Kova kilpailu vaatii jatkuvaa parannusta yrityksen toiminnoissa ja tuottavuudessa. Systemaattinen kunnossapito on tuottavuutta parantava kilpailutekijä myös metallialalla. Kyse ei ole vain rikkoutuneiden laitteiden korjaamisesta, vaan kunnossapito on yhä enemmän ennakoivaa, ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Konekannasta ja prosesseista kehitetään samalla jatkuvasti tuottavampia, tehokkaampia sekä ympäristöystävällisempiä.
Kunnossapitoon kannattaa satsata
"Kunnossapito on pitkään nähty kustannuseränä valitettavan monessa yrityksessä. Yhä enemmän on havahduttu siihen, että hyvin hoidettu kunnossapito vaikuttaa moniin muihinkin yritystoiminnan mittareihin positiivisesti. Loppujen lopuksi kunnossapidon kustannus on varsin pieni osa firman kokonaiskustannuksista. Ja kuitenkin kunnossapidolla pystytään vaikuttamaan merkittävästi yrityksen tuottavuuteen", sanoo Maintpartner Oy:n ja Maintpartner Expert Services Oy:n toimitusjohtaja Mika Riekkola. Maintpartner on Pohjois-Euroopan johtavia teollisuuden käyttö- ja kunnossapitoyrityksiä.
Riekkolan mukaan viimeisen puolentoista vuoden aikana on nähty, että organisaatiot ovat havahtuneet kunnossapidon kehittämiseen.
"Vuodesta 2008 lähtien oli pitkään vaikeita vuosia, jolloin kunnossapito nähtiin enemmän karsittavana kuluna. Suhdanteiden parannuttua kunnossapitoa on sitten lähdetty kehittämään ja havahduttu niihin mahdollisuuksiin, joita kunnossapidolla on tarjottavanaan tuottavuusnäkökulmasta."
Kunnossapidon kehityspalveluiden kysyntä on noussut merkittävästi. Järjestelmiä on laitettu kuntoon ja kunnossapidossa on menty yhä enemmän ennakoivaan suuntaan. Nykyaikaisten järjestelmien avulla kunnossapitoa pystytään ohjaamaan ja tekemään asioita tehokkaammin. Kun kunnossapidon perustoiminnot on saatu kuntoon, on lähdetty esimerkiksi optimoimaan ennakkohuolto-ohjelmia.
"Huolto-ohjelmien optimoinnissa voidaan lähteä katsomaan esimerkiksi asiakkaan kokonaistehokkuutta mittaavia OEE-lukuja ja epäkäytettävyyskustannuksia. Niitä analysoimalla voidaan arvioida, miten huollon paremmalla toteutuksella ja ennakoivuudella voidaan vaikuttaa kustannuksiin ja tuottavuuteen."
Kunnossapidon kehittämiselle pystytään Riekkolan mukaan melko hyvin arvioimaan myös takaisinmaksuaikoja.
"Ei aina aivan eksaktisti, mutta suuntaa antavasti kuitenkin. Voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella, missä tilanteessa joku toimenpide on kannattava. Olemme esimerkiksi pystyneet tehostamaan ennakoivaa huoltoa niin, että kehityspanokset ovat todennetusti maksaneet itsensä takaisin."
Aidosti laitteen kuntoon perustuva huolto
"Meillä on oma ohjelmisto ennakkohuolto-ohjelmien optimointiin. Se on simulaatiotyökalu, jolla voi laskea erilaisia ennakkohuolto- ohjelmien muutoksia ja niiden vaikutuksia. Näemme ohjelman avulla, mikä kunnossapidon kustannusvaikutus on, jos jossakin kohtaa harvennetaan tai tihennetään huoltoja. Samalla saamme arvion siitä, mikä on muutoksen vaikutus käytettävyyteen ja syntyvään tuotantoon."
Näin pystytään ennalta arvioimaan, minkälaisia kehitystoimenpiteitä kannattaa ryhtyä tekemään. Tärkein asia uusissa huoltoteknologioissa on se, että tieto koneen toiminnasta lisääntyy. Sen ansioista voidaan siirtyä aikaan perustuvasta kunnossapidosta aidosti koneen kuntoon perustuvaan kunnossapitoon.
"Silloin vältetään koneiden ja laitteiden yli- tai alihuoltaminen. Aikaan perustuva huolto on aina vain arvio siitä, että nyt voi olla aika huoltaa kone."
Voi olla niin, että konetta on esimerkiksi kuormitettu tavallista enemmän, vaikka käyttötunteja ei ole lisätty. Tällöin huoltoa pitäisi aikaistaa normaaliin huoltorytmiin verrattuna. Vastaavasti kevyemmällä kuormituksella tilanne voi olla päinvastainen eli huoltoväliä voitaisiinkin harventaa.
"Anturoinnilla ja analytiikkaratkaisuilla voidaan huoltotoimenpiteitä tehdä aidosti laitteiden kuntoon perustuen. Samoin optimoiduissa huolto-ohjelmissa tiedetään, mitkä ovat aidosti kriittisiä komponentteja. Sitä kautta yleensä pystytään tehostamaan kunnossapitoa aika paljon."
Eri anturointiratkaisuiden hinnat vaihtelevat paljon tapauskohtaisesti, mutta tyypillisesti kustannukset ovat joidenkin tuhansien eurojen suuruusluokkaa laitetta kohti. Riekkolan mukaan on odotettavissa, että etenkin anturointiratkaisuissa hinnat tulevat putoamaan aivan radikaalisti tulevina vuosina. Älykkäällä anturoinnilla pystytään pureutumaan myös pienempien tuotantolinjojen tai yksittäisten koneiden käyttö- ja huoltoajankohtiin.
"Pilotoimme parasta aikaa elintarviketeollisuuden puolella älykästä anturointia ja konenäköä. Anturoinnin ratkaisut ovat mahdollisia kustannuksiltaan myös pk-sektorilla. Uskoisin, että jo tämän vuoden aikana edelläkävijäyritysten käyttöön tulee tällaista älykästä anturointia. Sillä voidaan seurata esimerkiksi, onko seurattavaan laitteeseen tullut välystä."
Vielä pidemmälle menevä koneoppiva analytiikka tai tekoäly on vasta tullut prosessiteollisuuden suuryrityksiin laajemmassa mittakaavassa. Metalliteollisuuden suuryritykset ovat ottaneet muutamia pilottiaskeleita ennustavan analytiikan käytössä. "Nämä ovat usein aika järeitä järjestelmiä, eikä niitä ole vielä otettu käyttöön pk-yrityksissä", Riekkola sanoo.
Perusasiat kuntoon
Ennen kuin lähdetään pohtimaan tekoälyratkaisuja ja antureita, pitää kuitenkin laittaa aivan perusasiat kuntoon
"Hyvin monessa yrityksessä huoltotoiminta ei ole vielä suunnitelmallista. Ensinnäkin kunnossapidossa täytyy olla jonkinlainen tietojärjestelmä käytössä. Järjestelmään pitää olla kirjattu laiterekisterit, -hierarkiat, ennakkohuollot ja vastaavat. Näin saadaan huollon toteuttamiseen tietty järjestelmällisyys. Huolto tehdään suunnitelmallisesti ja tehdyt huoltotoimenpiteet kirjataan järjestelmällisesti. Samoin vikojen korjaukset kirjataan järjestelmään. Näin saadaan laitteen vikahistoria ja tiedetään, mihin kunnossapidon aika on kulunut."
Tällä tavoin pystytään ohjaamaan kunnossapitoa oikeiden asioiden tekemiseen. Etenkin pk- ja jonkin verran suuremmissakin yrityksissä on näissä perusasioissa Riekkolan mukaan vielä paljon korjattavaa. Useaan yritykseen on hankittu jonkinlainen huoltojärjestelmä, mutta se on vajaalla käytöllä, eikä yrityksessä ole oikein käsitystä, mihin kunnossapidon kustannukset kohdistuvat. Yleensä tiedetään suurin piirtein, mitä kunnossapito on maksanut, mutta sitä ei välttämättä tiedetä, mihin raha on mennyt. Tämä vaikeuttaa investointipäätösten tekemistä.
"Voi olla, että vuodessa käytetään 25 000 euroa jonkin laitteen korjaamiseen, kun laite maksaisi uusinvestointina 5 000 euroa. Tällaistakin olemme nähneet."
Toimivasta huoltojärjestelmästä nähdään heti, mihin raha menee. Näin pystytään tekemään tietoisia päätöksiä siitä, korjataanko vanhaa jatkuvasti vai investoidaanko uuteen laitteeseen.
Aina ei ole järkevää investoida viimeisimpään tekniikkaan. Monessa konepajassa laitekanta voi olla hyvinkin vanhaa. Vielä on paljon käytössä 50-60-luvun laitteita, jotka hoitavat hommansa tietyissä tarpeissa. Niiden modernisoinnille ei ole ollut tarvetta.
Vanhassa laitekannassa on se riski, että siihen liittyvä tieto on pitkälti nahkakansissa. Järjestelmätietoja ja vikahistoriaa ei ole kirjattu mihinkään nykyaikaiseen kunnossapidon tietojärjestelmään. Siksi nämä tiedot on syytä kirjata tietojärjestelmään, ennen kuin vanhempien koneiden tiedot ja osaaminen poistuvat henkilökunnan eläköitymisen myötä.
Energiatehokkuus ja sen tehostaminen on noussut vuosi vuodelta isompaan rooliin. Aika usein juuri kunnossapitoorganisaatio toteuttaa nämä toimenpiteet.
"Esimerkiksi eräällä asiakkaallamme on paljon sähköä käyttäviä karkaisu-uuneja. Siellä vietiin läpi energiatehokkuusharjoitus, josta saatiin vuositasolla kuusinumeroisia lukuja säästyneissä energiakuluissa. Näissä puhutaan hyvinkin merkittävistä säästöistä", Riekkola toteaa.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Pixabay ja Maintpartner
